Kun juhannusaatto muutti tilan tulevaisuuden – pörinä savupiipussa johti mehiläistarhurin uralle

Hakolan marjatilan emäntä Outi Koskinen hoitaa noin neljääkymmentä mehiläispesää. Omien viljelysten lisäksi Koskisen mehiläiset pölyttävät myös lähialueen tilojen pelloilla. Kuva: Kimmo Haimi

Juhannusaattona 2007 tuore maatalousyrittäjä Outi Koskinen kuuli outoa pörinää talonsa pihalla Janakkalan Tanttalassa.

Pörisevä möykky osoittautui tarhamehiläisparveksi, joka oli päättänyt majoittautua talon savupiippuun. Koskinen soitti heti asiasta mehiläisiä tarhaavalle naapurilleen.

"Naapurimme Martti antoi kaksi vaihtoehtoa: myrkytys tai pelastus. Päätimme pelastaa", kertoo Koskinen, joka valitsi ryhtyä mehiläistarhaajaksi – kirjaimellisesti yhdessä yössä.

Koskinen oli istuttanut miehensä kanssa aiemmin samana kesänä puolisen hehtaaria vadelmapensaita sukupolvenvaihdoksessa perimälleen viljatilalle. Vadelmille tarvittiin pölyttäjiä, joten mehiläisten yhtäkkinen muutto oli kuin onnen potku.

Kokemuksen kertyessä Koskinen on laajentanut tarhausta, ja hänellä on nykyisin noin neljäkymmentä pesää.

Hakolan marjatilalla viljellään tänä päivänä muun muassa herukoita, karviaisia, mansikkaa, omenaa, luumua ja kirsikkaa.

Luomutilalta löytyy myös muun muassa viljaa, mehiläisiä varten kylvetty kukkapelto, kanoja ja lampaita. Tilan tuotteita ja Koskisen loihtimia leivonnaisia myydään somassa kahvila-myymälässä.

Idyllisen pihapiirin laidalta kuuluu kiihkeä surina. Näiden pesien pinnalla vipeltävät mehiläiset ovat nyt kotona.

Osa pesistä on tänäkin kesänä tarjoamassa pölytystä neljällä muulla maatilalla.

Koskinen kertoo tarjonneensa pölytyspalveluita noin kymmenen vuoden ajan ja saavansa siitä pienehköä maksua.

Hän ei kuitenkaan pidä rahaa tärkeimpänä pölytyksen antina: "En tiedä, onko tämä ollenkaan kannattavaa taloudellisesti, mutta henkinen puoli on tärkeää."

Koskinen kertoo nauttivansa muiden maatalousyrittäjien tapaamisesta pesien viennin ja hoidon yhteydessä.

Lue lisää:

Mehiläistarhaaja saa harvoin maksun pölytyspalvelusta vaikka sen kysyntä kasvaa

Kuminapellon ahkerinkin työläinen karkaa, kun lähellä on kiinnostavampi kohde: Metsävadelma on aivan ylivoimaisen houkutteleva kasvi

• Mehiläistarhurin tarjoama palvelu, jossa tarhuri tuo hyönteispölytteisen kasvuston laidalle mehiläispesiä.
• Pesät voivat olla pellon laidalla koko kesän tai vain kukinnan ajan.
• Käytetään peltokasveista eniten apilan, härkäpavun, kuminan ja rypsin viljelyssä.
• Puutarhakasveista useimmin pölytyspalveluita käytetään mansikalla, vadelmalla, omenalla ja herukoilla.
• Mehiläispölytys lisää kasvien satoa ja parantaa niiden laatua.
• Etenkin puutarhakasvit ovat riippuvaisia pölytyksen onnistumisesta.
• Käytetään ja tarjotaan eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
• Palveluita tarjoavan tarhaajan ja lisätietoja löytää osoitteesta pölytys.fi