Tuonti ei tyssännyt sotaan: Suomeen on yhä rahdattu Venäjältä maissia ja soijaa — ”Pakotteiden voimaantultua Suomeen on tullut venäläinen alus ainakin kahdesti”
EU on asettanut venäläisille aluksille satamaansaapumiskiellon. Venäjältä on kevään aikana kuitenkin tuotu soijaa Suomeen eläinten rehuksi. Vienti itänaapuriin on supistunut.
Maaliskuun jälkeen soijaa on tuotu Venäjältä Suomeen yksi laivalastillinen kuussa.Ukrainan sota ei ole tyystin pysäyttänyt Venäjän ja Suomen välistä elintarvike- ja raaka-ainekauppaa.
Tänä vuonna Venäjältä on tuotu Suomeen viljoista pääasiassa maissia.
Eniten maissia tuotiin maaliskuussa, noin kahdella miljoonalla eurolla. Huhtikuussa tuonti putosi puoleen miljoonaan.
Kauppa ei ole tasaista Venäjältä Suomeen normaalissakaan tilanteessa, kertoo Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä. ”Tuonti on hyvin kausiluontoista.”
Ruista, ohraa tai kauraa ei ole tuotu tänä keväänä lainkaan.
Niiden tuonti Venäjältä Suomeen on tavallisestikin pientä. Niin sanottu huippuvuosi oli vuonna 2018, jolloin leipäviljoja tuotiin yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Esimerkiksi vuonna 2005 viljaa ei tuotu Venäjältä ollenkaan.
Yksittäinen kauppa venäjäläisen toimijan kanssa näkyykin tilastoissa heti.
Suomalaisen elintarvikehuollon kannalta Venäjän viljatuonnilla ei ole mitään merkitystä, Penttilä toteaa. ”Olemme melko omavaraisia lukuunottamatta öljy- ja valkuaisrehukasveja.”
Yhteensä eläin- ja kasvituotteita tuotiin toukokuussa kahdeksalla miljoonalla eurolla. Tuonti Venäjältä Suomeen on tänä vuonna hieman kasvanut ja vienti supistunut. Vienti oli arvoltaan noin viisi miljoonaa euroa.
”Kaikki vienti Venäjälle on laskusuunnassa”, Penttilä kertoo.
Osin eroja tilastoissa selittävät myös raaka-aineiden hintojen muutokset. Arvossa mitaten saattaa näyttää että raaka-aineita tuodaan enemmän, mutta määrässä mitaten tosiasiassa vähemmän.
Soijaa tuodaan Venäjältä yhä jonkin verran eläinten rehuksi. Maaliskuun jälkeen soijaa on tuotu Suomeen yksi laivalastillinen kuussa.
EU ei ole asettanut Venäjälle pakotteita viljan tuontiin liittyen.
Eurooppaan kohdistuvia pakotteita ei ole viljaa koskien asetettu myöskään Venäjän taholta. Pakotteiden sijaan maa on antanut suosituksia.
”Venäläinen osapuoli suosittelee, että lannoitteita ei saisi viedä. Suosituksia eivät ole täysin venäläiset toimijat noudattaneet”, Penttilä kertoo.
Venäjän kaikesta maatalousviennistä EU:n osuus on kokonaisuutenakin ollut melko vähäinen, noin kuusi prosenttia.
Haasteita Venäjän tekemässä viljakaupassa on silti.
EU on asettanut venäläisille aluksille satamaansaapumiskiellon.
Se vaikuttaa Venäjän merialuksilla käymään viljakauppaan.
Venäläisistä lähteistä ilmenee, että ostajamaat ovat puolittuneet, kertoo suomalais-venäläisen kauppakamarin johtaja Jaana Rekolainen.
Viljan ostoja ovat Venäjältä lisänneet merkittävästi Egypti, Iran, Turkki, Israel ja Saudi-Arabia.
Vaikka tuontikieltoja ei olekaan, välilliset vaikutukset maksuliikenteen ja logististen pakotteiden kautta ovat vaikeuttaneet viljan vientiä myös muualle kuin EU-alueelle.
”Se on todennäköisesti asia, mihin Venäjä pyrkii vaikuttamaan”, Rekolainen pohtii.
Eläinrehuksi tuotavan soijan kohdalla on satamaansaapumiskiellossa annettu muutama poikkeus, Penttilä mainitsee.
”Pakotteiden voimaantultua Suomeen on tullut venäläinen alus ainakin kahdesti.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
