Selvitys: Sianrehujen salmonellavalvonta on kustannustensa arvoista – ilman valvontaa kustannukset olisivat seitsemänkertaiset
Jos rehun salmonellaa ei valvottaisi, sikojen salmonellatartuntojen määrä lisääntyisi jopa 12 prosenttiin. Nyt vähemmän kuin kolme teurassikaa tuhannesta kantaa salmonellaa.
Rehu-, sika- ja sianlihaperäisten salmonellatartuntojen torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi vuosikymmeniä tehdyt toimenpiteet ovat kannattavia. Kuva: Markku VuorikariSalmonella on harvinainen löydös suomalaisilla sikatiloilla ja sikojen ruokintaan käytettävissä rehuissa. Arviolta vähemmän kuin kolmen teurassian tuhannesta arvioidaan kantavan salmonellaa elimistössään.
Rehu-, sika- ja sianlihaperäisten salmonellatartuntojen torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi vuosikymmeniä tehdyt toimenpiteet ovat kannattavia.
Tiedot ilmenevät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä sianrehujen salmonellariskiä sekä salmonellavalvontaohjelman kustannuksia ja hyötyjä käsittelevästä tutkimuksesta.
Salmonellavalvonnan kustannus-hyötyanalyysissä huomioitiin sekä salmonellaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kustannukset, että salmonellalöydösten aiheuttamat kustannukset vuoden 2013 tietojen perusteella.
”Nykytilanteessa salmonellavalvonnan, ennaltaehkäisyn ja salmonellalla saastuneen rehun ja siitä seuraavien saneeraustoimenpiteiden sekä ihmisten sairastumisen kustannukset olivat yhteensä noin 4,1–5,4 miljoonaa euroa vuodessa", toteaa tutkimusprofessori, dosentti Jarkko Niemi Lukesta.
"Vaihtoehtoisessa tilanteessa, jossa rehun salmonellaa ei valvottaisi, esiintyvyys rehuissa olisi korkeampi ja sitä myötä sikojen salmonellatartuntojen määrä lisääntyisi jopa 12 prosenttiin. Kustannukset puolestaan voisivat olla jopa seitsemänkertaiset, keskimäärin noin 34 miljoonaa euroa vuodessa.”
Tutkimuksessa kehitetyn mallin avulla arvioitiin, kuinka suuri osuus ihmisten Suomessa saaduista salmonellatartunnoista on alun perin sikojen rehuista peräisin.
Arvion perusteella noin viisi prosenttia suomalaisten kotimaassa saamista 300–400 vuosittaisesta salmonellatartunnasta olisi selitettävissä sikojen rehuilla. Arvio perustuu osin salmonellatartunnan saaneista potilaista eristettyjen salmonellabakteereiden tyyppeihin.
Kaiken kaikkiaan Suomessa rekisteröidään vuosittain kaksi tuhatta ihmissalmonellatartuntaa. Ihmisten salmonellatartunnoista Suomessa aiheutuvia kustannuksia laskettaessa otettiin huomioon akuutista sairastumisesta johtuvien kulujen lisäksi myös jälkitaudit.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
