EU:n ennallistamislainsäädäntö käymässä turvepeltojen kimppuun – ”Komissio ei ilmeisesti ole huomannut, että Eurooppa on ajautumassa nopeasti ruoka- ja energiakriisiin”
Euroopan komissio on tänään julkaissut esityksensä luonnon ennallistamista koskevaksi EU-asetukseksi. Erityisesti turvepeltojen viljelyyn kaavaillut rajoitteet ovat kohtalon kysymys monille alueille ja lukuisille maatiloille.
Vuonna 2000 suosta raivattua turvepeltoa Kannuksessa. Kuva: Johannes TervoEuroopan komissio on tänään julkaissut esityksensä luonnon ennallistamista koskevaksi EU-asetukseksi.
Komission esityksen mukaan 20 prosenttia ennallistamisen tarpeessa olevasta maa- ja meripinta-alasta on oltava ennallistamistoimien piirissä vuonna 2030 ja loput 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) varoitti jo kevättalvella, että esityksellä tulee toteutuessaan olemaan erittäin laajat vaikutukset Suomen maa- ja metsätalousalueisiin sekä koko kansantalouteen.
Komissio on laskenut Suomen osalta ennallistamistoimien vuotuisiksi kustannuksiksi 0,9 miljardia ja hyödyiksi lähes 10 miljardia euroa. Suomen kustannukset ovat jäsenmaista kolmanneksi suurimmat Ranskan ja Espanjan jälkeen.
”Pinta-alat ja rahasummat ovat valtavia. Samalla sekä kustannuksiin että erityisesti hyötyihin liittyy suurta epäselvyyttä”, puheenjohtaja Juha Marttila toteaa MTK:n tiedotteessa.
Maatalouden osalta erityisesti turvepeltojen viljelyyn kaavaillut rajoitteet ovat kohtalon kysymys monille alueille ja lukuisille maatiloille.
”Komissio ei ilmeisesti ole huomannut, että Eurooppa on ajautumassa nopeasti ruoka- ja energiakriisiin. Suomen hallituksen on muiden jäsenmaiden kanssa tämä tietoisuus herätettävä”, Marttila jatkaa.
”Jos maatalousmaata ennallistetaan vettämällä, voidaan puhua jopa miljariluokan arvonmenetyksestä suomalaisten maanomistajien keskuudessa”
MTK:n maatalouslinjan johtaja Johan Åberg kertoo nyt tulleen esityksen olevan 20 vuotisen edunvalvontauransa heikoin.
Biodiversiteetin ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista Åberg pitää todella tärkenä ja kokee, että näin tärkeän asian valmistelu komissiossa on täysin ala–arvoista.
Komission laskemiin rahallisiin kustannuksiin ja hyötyihin Åberg suhtautuu varauksella. ”Jos maatalousmaata ennallistetaan vettämällä, voidaan puhua jopa miljariluokan arvonmenetyksestä suomalaisten maanomistajien keskuudessa. Lisäksi mainittu 10 miljardin euron hyöty ei tule maanomistajille vaan täysin toisille tahoille” Åberg huomauttaa.
”Trendi Euroopan unionissa tuntuu olevan se, että Suomi laitetaan kantamaan vastuuta suurten jäsenmaiden puolesta, joka henkilömäärään suhteutettuna on vieläkin rajumpaa kuin miltä se nyt kerrottujen lukujen valossa vaikuttaa. Mikäli esitys menee sellaisenaan läpi, tarkoittaa se satojen miljoonien eurojen vuotuista menetystä kotimaisille tiloille ja koko alkutuotannon sektorille.” Åberg jatkaa.
Luonnon tilan parantamisen tavoitteita koskeva lainsäädäntöehdotus on osa EU:n vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa, kertoo ympäristöministeriö tiedotteessaan.
”Komission esitys ohjaa EU-maita tekemään entistä tehokkaammin toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Ehdotetut velvoitteet ovat vaativia, mutta tässä maailman ajassa tarvitsemme kunnianhimoista politiikkaa luonnon turvaamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kuvaa tiedotteessa.
”Suomessa on kokemusta luonnontilan parantamisesta monimuotoisuuden kannalta vaikuttavimmissa kohteissa. Meidän toiveemme on, että jäsenmaille jätetään riittävästi liikkumavaraa siihen, miten toimenpiteet kohdennetaan ja priorisoidaan. Näin voimme varmistaa, että taklaamme luontokatoa siellä, missä toimet auttavat kaikista parhaiten”, Ohisalo jatkaa.
Artikkelia on päivitetty 17.54 lisäämällä Johan Åbergin kommentit.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
