Kylvöt etenevät verkkaisesti kylmässä säässä mutta metsänistutus alkoi jo – katso video
"Juurikkaan parhaat satotoiveet ovat jo hiipuneet."
Markku Virtanen kylvi maanantaina sokerijuurikasta Kemiössä. "Suurimmat satotoiveet alkavat jo hiipua", hän kommentoi kylmää ja myöhäistä kevättä. Kuva: Kari SalonenVaikka kylvökauden aloitusta jarruttavat kylmät säät, metsäistutuksia on jo aloiteltu Etelä-Suomessa tällä viikolla.
Länsi-Uusimaan metsänhoitoyhdistyksessä metsurit pääsivät istutustöihin eilen tiistaina.
"Tänä vuonna on kovasti venynyt aloitus", metsänhoitoesimies Ari Lindholm Länsi-Uusimaan yhdistyksestä kertoo.
Syynä istutuksen viivästymiseen ovat taimitilausten myöhästyminen ja kylmät säät.
Lindholmin mukaan maat ovat kuitenkin nyt etelässä sulia ja seuraavat neljä viikkoa menevätkin tiiviisti istutusten parissa.
Vuosittain taimia istutetaan yli 150 miljoonaa vuodessa.
Tästä kaksi kolmasosaa päätyy yksityismetsiin metsänhoitoyhdistysten, metsäteollisuuden ja metsäpalveluyrittäjien kautta. Loput istutetaan valtion, seurakuntien, kuntien ja muiden yritysten maille. Videolla nähdään kuusien istutusta MTK:n metsätilalla Salon Kettulassa. Tilaisuudessa istutettiin myös Suomi 100-juhlakuusi.
Suurin osa istutettavista puista on kuusia ja koivuja. Valtaosa mäntymetsistä uudistetaan edelleen kylvämällä.
Markku Virtanen kylvi maanantaina sokerijuurikasta Kemiössä. Omien 20 hehtaarin lisäksi hän urakoi vajaan 50 hehtaarin kylvöt.
"Pellot olisivat jo olleet kuivia, mutta kylmyyden takia kylvöjä on ollut pakko lykätä", hän kertoo.
Virtasen mukaan sokerijuurikkaan kylvöissä ollaan viikon verran myöhässä viime vuosiin verrattuna.
"Monena vuonna juurikas on tähän aikaan ollut taimella, nyt vasta kylvetään. Ja on niin kylmää, ettei muutamaan päivään tapahdu mitään. Eilen oli kuusi astetta, tänään viisi", hän kertoi tiistaina.
Virtanen arvioi, että myöhästyminen leikkaa juurikkaan parhaan sadon, vaikka kesä ja syksy ovat nekin ratkaisevan tärkeitä satonäkymien kannalta.
Omia kylvösuunnitelmiaan Virtanen aikoo muuttaa. Vehnällä sadonkorjuuriskit kasvavat kylvön lykkääntyessä niin paljon, että osa aiotusta vehnämaasta pantaneen nyt kesannolle.
Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) tiistaina julkistaman kylvökatsauksen mukaan alkuviikosta oltiin pisimmällä Varsinais-Suomessa. Siellä kylvöistä oli tehtynä 10–15 prosenttia.
Sielläkin erot ovat suuret: Joillakin alueilla oli kylvössä vasta pari prosenttia pelloista, joillakin jopa puolet.
Uudellamaalla ja Hämeessä lukema oli alle kymmenen prosenttia.
Kymenlaakson eteläosan suotuisimmilla lohkoilla kylvölle päästiin viime viikon lopulla. Tämän viikon aikana pellolle pääsevät jo muutkin. Vielä ei olla myöhässä – suurin osa Kymenlaaksosta pääsee yleensä aloittamaan näinä päivinä.
Etelä-Karjalassa kylvöjä on aloiteltu suotuisimmilla lohkoilla, Vyr kertoo.
Pohjois-Karjalassa on kylmää, mutta kylvöille toivotaan päästävän kuun puolivälissä.
Keski-Suomessa maat ovat märkiä, eikä kylvöjä ole vielä aloitettu tai syyskasvustoja lannoitettu.
Etelä-Pohjanmaalla kylvöt lähtevät luultavasti kunnolla käyntiin äitienpäivän tienoilla, Vyr:n asiantuntijaraati arvioi.
Keski-Pohjanmaalla on vielä paikoin routaa, joten kylvöille ei ole kiirettä.
Pohjois-Savossa kevätlannoitukset ovat vasta aluillaan, ja Pohjois-Savon pohjoisosissa pelloilla on vielä lunta.
Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa kylvöt alkavat arviolta kahden viikon sisällä. Vyr:n asiantuntijaraadin arvion mukaan alueella ollaan viikosta kahteen tavanomaista myöhässä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
