”Kymmenen vuoden päästäkin pärjää 35 lypsylehmän karjalla”
KANNONKOSKI (MT)
Kymmenen vuoden päästäkin viljelijäperhe pärjää 35 lehmän lypsykarjalla, Pro Agria Etelä-Suomen talousasiantuntija Jarmo Keskinen ennusti viime viikolla Kannonkosken piennavettaseminaarissa.
Keskinen on tehnyt talousselvityksiä 20 vuotta. Hän on käynyt läpi noin 300 maitotilaa A- ja B-alueilla.
Keskisen mukaan monet viljelijät pärjäävät jopa noin 20 lehmän karjalla kohtuullisen hyvin.
Navetan korjaus tai laajennus on usein järkevää tehdä pienin askelin.
Ison uuden navetan tekijälle jää paljon velkaa hoidettavaksi. Samalla kasvavat riskit. Peltoakin pitäisi saada lisää, mieluummin heti.
Velan lyhennykset ja korot vievät keskimäärin viidenneksen liikevaihdosta, Keskinen muistutti.
Velkoja olisi hyvä lyhentää vuosittain saman verran kuin on poistoja.
Verotettava tulo on nyrkkisäännön mukaan noin 30 prosenttia liikevaihdosta.
35 lehmän lypsykarjasta pitäisi jäädä yksityiskäyttöön 30 000 euroa vuodessa.
Tähän päästään, jos juoksevat kulut ovat 55–60 prosenttia liikevaihdosta, velkaa on liikevaihdon verran ja karjan keskituotos on 9 000 litraa.
Uuden navetan kustannusarviot voivat olla mitä tahansa, mutta Keskinen ei ole tavannut yhtään viljelijää, joka olisi rakentanut navetan alle 10 000 eurolla per lehmäpaikka.
Pahimmillaan arvonlisäveroton hinta voi lähennellä 20 000 euroa lehmäpaikkaa kohti, kun mukaan lasketaan maidontuotannon vaatimien tilojen lisäksi nuorkarjatilat, umpilehmätilat, lantala, säilörehuvarasto, pihatiet ja tontin tasaus.
Hinnat Keskinen on poiminut vuosina 2011–13 rakennetun 23 uuden navetan jälkilaskennasta.
Peruskorjaus ja laajennus seinien sisällä on huomattavasti halvempaa, noin 3 000 euroa lehmäpaikkaa kohti, Keskinen sanoi.
Lypsykarjan tuoton laskennassa Keskinen käyttää ainakin kahta maidon hintaa, nykyistä parasta saatavaa ja halvinta mahdollista kriisihintaa.
Virallisissa laskelmissa maitolitran hinta on 43 senttiä. Riskiversiossa Keskinen käyttää hintana 32 senttiä litralta.
Keskisen omien asiakkaiden saama hinta oli viime vuonna jälkitileineen 48 senttiä. ”Paras EU-aikana.”
Keskinen korosti, että navetan koko on sovitettava kunkin tilan resursseihin. Lypsylehmää kohti tarvitaan hehtaari peltoa.
Suuruuden ekonomia ei suomalaisilla maitotiloilla yleensä toteudu.
Tietyn eläinmäärän yli mentäessä tarvitaan useampi viljelijäperhe tai vierasta työvoimaa. Tällöin saadaan lisää vapaa-aikaa, mutta vierastyöläisen kuluihin menee noin 20 lehmän tuotto.
Piennavettaseminaarin järjesti kehittämisyhtiö Witas Oy:n hallinnoima kolmevuotinen Voimakas-hanke.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
