Ahvenamaalainen tahtoo syödä paikallista – ja syö myös
GETA, MAARIANHAMINA
Dahlmansin teurastamon hallintopäällikkö Bengt Dahlman hymyilee vierailijoille ahvenanmaalaiseen tapaan leveästi.
Hänellä on siihen hyvä syy. Sukuyritystä on mukava esitellä, koska sillä menee hyvin.
Saaristomaakunnan ainoan teurastamon lihalla ja jalosteilla on kova kysyntä. Tuotannosta yli 80 prosenttia kulutetaan Ahvenanmaalla.
Paikallisiin kauppoihin menee 40 prosenttia tuotannosta. Julkiselle sektorille, kouluihin ja vanhainkoteihin, myydään 14 prosenttia.
”Lähiruuan suosiminen on todella iso juttu. Hinta ei ole tärkeintä, vaan ihmiset haluavat käyttää tuttujen tuottajien hyviä tuotteita. Jos koulussa käytetään muualta tuotua, vanhemmat nostavat metelin”, Dahlmansin markkinointivastaava Teppo Kytömäki kertoo.
Dahlmansilla teurastetaan vuosittain noin 700 000 kiloa lihaa. Suosituin tuote on wienermakkara.
Ahvenanmaan ulkopuolella Dahlmansin makkaroita saa ainakin toistaiseksi vain Turun Kauppahallista ja muutamasta paikasta Ruotsissa.
Muuten mantereelle myydään ruhoja. Helsinkiläinen tukku Reinin liha ostaa ison osan Dahlmansin teurastamista lampaista.
”Tuotteita on kyselty mantereen kauppaketjuihin, mutta emme oikein tiedä. Ei pidä kasvaa liikaa, ettei menetetä omaa juttua. Tämä on käsityötä ja tilat kävisivät ahtaiksi, jos tuotanto kasvaisi paljon”, Bengt Dahlman pohtii.
Nykyisellään kysyntä ja markkinat ovat vakaat. Yhtiö työllistää 36 henkeä.
Paikallisen suosio näkyy Dahlmansilla myös rahtiteurastusten määrässä.
Karjatilat myyvät paljon lihaa suoraan asiakkaille. Niin tekee myös Getassa sijaitseva Bolstaholmin kartano.
Oman 50-päisen charolais-karjan teuraiden lisäksi tila ostaa ruhoja suoramyyntiin muutamalta muulta samantyyppiseltä tilalta.
”Moni ostaa pakastimeen ison erän, jolloin lihaa ei tarvitse osaa kaupasta jatkuvasti”, isäntä Henrik Sundberg kertoo.
Lihan mukaan annetaan aina resepti, jotta asiakas osaa valmistaa sen.
Vuosien varrella emännän reseptejä on kerääntynyt jo keittokirjan verran.
Lihan seuraksi on kehitetty myös sopivia yrttimausteseoksia sekä marinadeja. Lisäksi tila teettää maukkaita makkaroita.
Makkaroita on kysytty myös kauppoihin. ”Kun pyyntö tulee kaupalta, voimme määrätä hinnan”, Ann Sundberg kertoo.
Kaiken toiminnan pohjana on avoimuus.
Tilan väki kertoo mielellään, miten Henrikin isoisä palasi 1920-luvulla Amerikasta ja osti tilan säästöillään. Sitä edeltävältä ajalta tunnetaan värikästä historiaa.
Nykypäivän tarinaa asiakkaat saavat kokea itse. Tilalla järjestetään karjan laitumelle lasku -tapahtuma keväisin ja sadonkorjuujuhla syksyisin.
”Ne ovat tärkeitä, niillä vahvistetaan tilan tavaramerkkiä ja tutustutetaan asiakkaita uusiin tuotteisiin”, emäntä sanoo.
Tilalla on omistajien lisäksi yksi työntekijä.
”Tällä ei rikastu, mutta ei myös laiskistu. Elämän laatu on hyvä ja päivät vaihtelevia.”
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
