Huoltovarmuuskeskus kasvattaa viljan varmuusvarastoja – ”Kyse ei ole akuutista viljapulasta”

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on horjuttanut jo entuudestaan herkkiä kansainvälisiä viljamarkkinoita. Euroopan komissio on arvioinut, että EU:n viljavarastot voivat kutistua lähes 20 prosenttia vuosien 2022−2023 aikana. Kuva: Kari Salonen

Huoltovarmuuskeskus käynnistää viljan lisähankinnan valtion varmuusvarastoihin.

Varmuusvarastoja kartutetaan Suomessa tuotetulla ja elintarvikekäyttöön soveltuvalla kauralla, vehnällä ja ohralla. Hankinnan kokonaismäärä vastaa noin 2,5 kuukauden keskimääräistä elintarvikekäyttöä.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tiedotteen mukaan tavoitteena on vahvistaa pitkän aikavälin varautumista haastavassa globaalissa tilanteessa. Kyse ei ole akuutista viljapulasta, HVK korostaa.

”Huoltovarmuuskeskus vahvistaa viljan varmuusvarastojen lisähankinnalla yhteiskunnan varautumista häiriötilanteisiin muuttuneessa turvallisuustilanteessa, jonka voidaan arvioida jatkuvan haastavana useita vuosia”, HVK:n operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki toteaa tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että katovuoden 2021 jälkeen tämän vuoden kesäkuussa normaalit Suomen kaupalliset viljavarastot olivat alimmillaan yli kymmeneen vuoteen.

”Tällä kasvukaudella sato oli hyvä ja siitä riittää viljaa myös varmuusvarastointiin.”

Valtioneuvoston päätöksen mukaan valtion varmuusvarastoissa pidetään viljaa niin, että käytettävissä oleva määrä vastaa vähintään kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta ihmisravinnoksi. Nykyiset varmuusvarastot ovat HVK:n mukaan nyt tällä tasolla. Lisähankinnan avulla määrä kasvatetaan noin 8,5 kuukauden normaalikulutusta vastaavaksi.

HVK ei kokoa viljaa omiin varastoihinsa, vaan varastointi toteutetaan kaupallisten toimijoiden kanssa tehdyillä hoitosopimuksilla. Viljasta ei siis varastoida tiettyä erää vaan sopimus koskee määrää, jonka yritys on velvollinen pitämään varastossaan.