Aloite eläinten perusoikeuksien kirjaamisesta lakiin etenemässä eduskuntaan ‒ ei toteutuessaan suoraan kieltäisi lihan- tai maidontuotantoa
Suomen eläinoikeusjuristit ry:n laatima kansalaisaloite eläinten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin saavutti 50 000 kannatusilmoituksen rajan tänään 14.8.
Eläinten perusoikeuksien tunnustaminen perustuslaissa ihmisten perusoikeuksien rinnalla mahdollistaisi ihmisten ja eläinten oikeuksien punnitsemisen keskenään. Kuva: Sanne Katainen, Toomas Volmer, Lari LievonenSuomen eläinoikeusjuristit ry:n laatima kansalaisaloite eläinten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin etenee eduskunnan käsittelyyn.
Aloitteen eteneminen vaikuttaisi sekä luonnonvaraisten että ihmisen hoidosta riippuvaisten eläinten oikeuksiin. Laajuudeltaan se on kansainvälisesti poikkeuksellinen.
”Perustuslaki suojaa eläimiä muun muassa Saksassa ja Brasiliassa, mutta näin kattavaa kirjausta ei vielä ole nähty. Nykyisellään Suomen perustuslaki ei mainitse eläimiä lainkaan”, kertoo Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja ja Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen apulaisprofessori Visa Kurki järjestön tiedotteessa.
Perustuslaki ohjaa tavallisen tasoisen lain säätämistä ja antaa työkaluja päättäjille, viranomaisille ja tuomioistuimille.
Eläinoikeusjuristien aloite ei toteutuessaan suoraan kieltäisi esimerkiksi lihan- tai maidontuotantoa. Se edellyttäisi, että kaikessa eläinten käytössä pitäisi kunnioittaa eläinten perusoikeuksia. Tähän sisältyisi myös poikkeuksia. Eläimen saisi esimerkiksi tappaa, jos se olisi välttämätöntä ihmisten, eläinten tai ympäristön suojelemiseksi, tiedotteessa kerrotaan.
Yhdistyksen puheenjohtaja Birgitta Wahlbergin mukaan ehdotuksessa ei ole kyse pelkästään eläinten perusoikeuksista vaan kaikkien tulevaisuudesta.
”Se on kattava esitys siitä, mitä eläinten oikeuksia tulisi nostaa ihmisoikeuksien rinnalle ja siten ohjata yhteiskuntaa kunnioittavamman yhteiselon suuntaan”, sanoo Åbo Akademin julkisoikeuden yliopistonlehtori Wahlberg.
Hän odottaa, että kansanedustajat käsittelevät aloitteen ”lainsäätäjän tarkkuudella ja vakavuudella”.
Suomen eläinoikeusjuristit muistuttaa, että eläinten perusoikeuksien tunnustaminen Suomen perustuslaissa ihmisten perusoikeuksien rinnalla mahdollistaisi ihmisten ja eläinten oikeuksien punnitsemisen keskenään.
”Esimerkiksi eläimen oikeutta elämään ja ihmisen elinkeinovapautta tai kotirauhan suojaa voitaisiin punnita siten, että oikeudet toteutuisivat mahdollisimman tasapuolisesti. Nähtäväksi jää, miten oikeuksia punnittaisiin esimerkiksi turkistarhauksen osalta”, Kurki sanoo.
Kansalaisaloitteen luovuttamisen ajankohdasta ei ole vielä tehty päätöstä. Aloite tulee toimittaa eduskuntaan viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun sen kannatusilmoitusten määrä on tarkistettu ja hyväksytty.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



