Pihlajanmarjakoi jätti tänä kesänä omenat rauhaan – loppukesä pelasti omenasadon
Kuiva kesä ja pihlajanmarjojen runsaus satoivat tällä kertaa omenanviljelijän laariin.
Sateisen elokuun ansiosta omenat kasvoivat kookkaiksi, sillä kosteutta on ollut maassa riittämiin. Kuva: Pentti VänskäKuiva ja kuuma kesä teki omenien kesä- ja syyslajikkeista pieniä, mutta talvilajikkeet kiittivät märkää ja koleaa elokuuta. Niinpä saamme nauttia kotimaisista talvilajikkeista kaupan hyllyillä ensi vuoden alkupuolelle saakka.
"Talvilajikkeet tosiaan selvisivät parhaiten ja kasvoivat kookkaiksi ja makeiksi", kertoo asiantuntija Tomi Pousi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.
Kuivan kesän ansiosta omenarupea ei juuri ollut. Muutenkin omenat saivat kypsyä taudeilta ja tuholaisilta melko rauhassa.
"Periaatteessa tuholaisia oli liikkeellä lämpimän kesän vuoksi. Pihlajanmarjakoi on oikeastaan se pahin, mutta tänä vuonna se ei vioittanut omenia kovin paljon. Varmasti yksi syy on se, että pihlajanmarjoja oli tänä vuonna runsaasti", Pousa sanoo.
Hän tosin sanoo, että pihlajanmarjakoin tuhojen yhteyttä pihlajanmarjojen määrään on liioiteltu. Se ovat pieni perhoslaji, joka pystyy kyllä lentämään tarvittaessa omenapuihin hieman kauemmaksikin. Siksi pihlajan turvallista etäisyyttä omenapuihin on vaikea antaa.
Kotimaisen omenan kysyntä on jatkunut hyvänä viime vuodet. Vuonna 2020 Suomessa viljeltiin omenaa 308 omenatilalla ja viljelyksessä oli yhteensä 672 hehtaaria. Noin 70 prosenttia omenantuotannosta sijaitsee Ahvenanmaalla.
Lue lisää:
Omenoiden puristuksen uuteen suosioon on yksi syy – eikä se ole runsas sato
Ahdistaako hukkaan menevä omenasato? Tässä vinkit pudokkaiden ja kolhiintuneiden omppujen käyttöön
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
