Viime vuoden ruismestarit saavat kelpo sadon – katso drone-video puintistartista
Kuivuus ja helle veivät huippusadon, mutta Juho ja Kalle Vainio ovat tyytyväisiä 6–7 tonniin ruista hehtaarilta. Juhannuksen sateet pelastivat paljon.
Juho ja Kalle Vainion ruis kesti kuivuutta yllättävän hyvin. Kuva: Markku VuorikariOhut pölypilvi saattelee puimuria, kun urakoitsija Janne Järvelä aloittaa rukiin korjuuta maanantaina Salon Perniössä. Viime vuoden ruismestarit Juho ja Kalle Vainio jännittävät, minkä verran jyviä peräkärryihin kertyy, mutta huokaisevat pian helpotuksesta.
Sadosta näyttää tulevan hellekesästä huolimatta ihan tyydyttävä. Maanantaina puitiin lähes kymmenen hehtaaria ja keskimäärin ruista saatiin talteen ehkä 6–7 tonnia, veljekset arvioivat.
Viime vuoden kaltaiseen huippusatoon ei ylletä eikä sitä edes odotettu. Vainiot voittivat vuosi sitten valtakunnallisen rukiin satokisan 8 730 kilon hehtaarisadolla. Siitä jäädään ehkä neljännes.
Juhannuksen sateet ovat Kalle Vainion mukaan auttaneet etenkin kevätviljoja, mutta myös ruis hyötyi.
Perniön Ylönkylällä on satanut vajaat sata milliä vapun jälkeen, 30 milliä ennen juhannusta ja 60 milliä sen jälkeen.
”Enemmän olisi kaivattu, mutta yllättävän hyvin viljat ovat kestäneet kuivuutta.”
Ruista on viljelyssä vasta toista vuotta ja kokemukset ovat niin hyviä, että rukiin kanssa jatketaan, jos kylvöt vain suinkin onnistuvat. Syysviljojen satopotentiaali on paljon kevätviljoja parempi.
Syväjuurinen ruis myös kuohkeuttaa maata, mikä huomattiin viime syksyn kynnöissä.
Syysvilja sietää myös äärioloja kuten kuivuutta ja märkyyttä kevätviljoja paremmin.
”Viime syksynä ruista pystyttiin kylvämään 40 hehtaaria, mutta kasvinvuorotuksesta jouduttiin tinkimään ja laittamaan ruista rukiin perään. Sekin saattoi verottaa hieman satoa”, veljekset kertovat.
Kevätviljat valmistuivat viime syksynä niin myöhään, ettei hybridiruista olisi kannattanut enää kylvää. Otollinen kylvöaika on elokuun lopulla.
Rukiin kasvinsuojelusta ei juuri tingitty, sillä kasvustot olivat tuuheita. Vain kasvunsäädettä käytettiin viime vuotta vähemmän.
”Ehkä ruiskutuksia olisi voinut vähentää enemmänkin, sillä ilman torjuntaan jääneissä paikoissa kasvusto oli ehkä aavistuksen vahvempaa puintihetkellä. Satoeroa on kuitenkin vaikea arvioida”, Kalle Vainio pohtii.
Puinnit alkoivat historiallisen aikaisin.
Juho ja Kalle Vainio ovat viljelleet tilaa omiin nimiin vuosikymmenen alusta saakka. Puinteja ei ole aiemmin aloitettu heinäkuussa, mutta ”isoisä on kertonut, että ruista on jonain vuonna leikattu heinäkuussa”, Kalle Vainio muistelee.
Tilan toinen pääkasvi on mallasohra, ja siitä Vainiot odottavat myös kelpo satoa. Vaihtelua on lohkoittain, ja maalaji vaikuttaa. Poutivissa kohdissa ohrat ovat pakkotuleentuneita, mutta muualla kasvustot ovat aika tavanomaisia. Ohran puintiin on vielä aikaa.
”Kuivuus näkyy monella tavalla. Rukiin oljet kerätään talteen, kun maidontuotantoa aloittava naapuri on toivonut apua rehupulaan. Rehusta on tullut kyselyitä Ahvenanmaata myöten”, Juho Vainio kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
