Ruotsiin ehdotetaan viljan varmuusvarastoja – kokemuksia kysytty Suomesta
Ruotsin maataloushallituksen mielestä maassa olisi tarve perustaa viljan varmuusvarastoja. Viljaa riittäisi säilytettäväksi ja sitä olisi helppo varastoida, hallitus perustelee ehdotustaan.
Suomessa viljan ja siemenviljan varmuusvarastoista vastaa Huoltovarmuuskeskus. Kuvituskuva. Kuva: Uolevi OristoRuotsin maataloushallitus ehdottaa, että maahan perustetaan viljan varmuusvarastoja. Maataloushallitus perustelee ehdotustaan sillä, että Ruotsi on pitkään ollut viljan nettoviejä ja että oma viljantuotanto olisi tapa turvata väestölle ruokaa sodan tai muun kriisin sattuessa.
”Viljaa on suhteellisen helppo varastoida, ja siinä on korkea energia- ja ravinnepitoisuus”, sanoo lehdistötiedotteessa Ruotsin maataloushallituksen tutkimuspäällikkö Saranda Daka. Ehdotus varmuusvarastoista sisältyy raporttiin, jonka maataloushallitus luovutti viime viikolla Ruotsin hallitukselle yhdessä useiden muiden elintarvikevalmiutta ja väestönsuojelua koskevien tutkimusten kanssa.
Viljan varmuusvarastointi voisi ehdotukseen mukaan perustua alan toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotta olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää.
Ruotsissa ei ole sitten 1990-luvun ollut kansallisia varmuusvarastoja. Suomessa puolestaan toimii Huoltovarmuuskeskus (HVK), joka on työ- ja elinkeinoministeriön alainen laitos. Sen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää huoltovarmuutta Suomessa.
Daka kertoo lehdistötiedotteessa, että raporttia varten maataloushallitus on saanut tietoja viljan varmuusvarastoinnista muun muassa Suomesta.
HVK:n viljan, siemenviljan sekä eräiden maatalouden kemikaalien ja perustuotannon raaka-aineiden varmuusvarastoja käytetään puskureina häiriötilanteissa. Varmuusvarastojen käyttöönotosta päättää valtioneuvosto.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
