Tuottajien turvaksi tulossa uusi direktiivi ruokamarkkinoille – nykyisin tuottajat eivät uskalla puolustaa oikeuksiaan: "Viljelijä menee konkurssiin voittipa tai hävisi hän oikeustapauksen"

Kurkku on esimerkki helposti pilaantuvasta tuotteesta, jolle on vaikea löytää korvaavaa ostajaa, jos kauppa peruu tilauksen yllättäen. Kuva: Kari Salonen

Ensi vuonna astuu voimaan uusi EU-direktiivi, jonka on tarkoitus suojata ruokaketjussa heikompaa osapuolta.

UTP-direktiivi kieltää muun muassa kauppaehtojen yksipuolisen muuttamisen kesken sopimusten, myyntiin liittymättömien maksujen perimisen sekä liikesalaisuuksien laittoman hankinnan.

Lisäksi direktiivi kieltää tiettyjä asioita, jos osapuolet eivät ole niistä erikseen sopineet. Tällaisia ovat esimerkiksi maksut varastoinnista tai tuotteen esillä pitämisestä.

UTP tulee sanoista Unfair Trading Practises eli epäreilut kauppatavat.

Direktiivin kansallinen asetus on saatava valmiiksi ensi vuoden toukokuun alkuun mennessä, kertoo osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Sääntöjä aletaan noudattaa viimeistään marraskuussa 2021. Noudattamista valvoo elintarvikemarkkinavaltuutettu. Jos rikkomuksia todetaan, markkinaoikeus määrää seuraamukset.

Direktiivistä keskusteltiin tiistaina järjestetyssä elintarvikemarkkinalaki yksi vuotta tilaisuudessa. Vuosi sitten voimaan tulleen lain näkyvin muutos on ollut elintarvikemarkkinavaltuutetun viran perustaminen ja Olli Wikbergin nimitys tehtävään.

Vuoden vanha laki voi jäädä välivaiheeksi, kun UTP-direktiivi astuu ensi vuonna voimaan ja yhtenäistää koko EU-alueen kauppatapoja.

Hallitusohjelmaan kirjattiin viime keväänä kohta: ”Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet".

Kirjaus on herättänyt hämmennystä, miten se käytännössä toteutetaan. Vastausta on odotettu poliitikoilta sitä vielä saamatta.

UTP-direktiivi voi ratkaista asiaa, sanoo ylijohtaja Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Esimerkiksi direktiivin kohta liikesalaisuuksien laittomasta hankinnasta saattaa osua joltain osin kaupan merkkeihin, tilaisuudessa arvioitiin.

Tilaisuudessa paikalla olleet tuottajien edustajat toivoivat, että jo olemassa olevia sääntöjä ja tehtyjä sopimuksia noudatettaisiin. Viljelijät eivät uskalla tuoda epäkohtia julki, sillä he pelkäävät kaupan kostoa eli ostamisen lopettamista.

Esimerkiksi kasvihuoneviljelijöitä on useampi sata, mutta heiltä ostavia kauppoja käytännössä vain kolme. Kauppa voi siten helposti korvata tuottajan toisella, mutta tuottajan on vaikeaa löytää uusi ostaja.

"Viljelijät eivät uskalla riitauttaa asioita, koska ostaja lopettaisi silloin ostamisen. Yksittäinen velkainen viljelijä menee kyykkyyn", sanoi Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen.

"Viljelijä menee konkurssiin voittipa tai hävisi hän oikeustapauksen", totesi lakimies Marica Twerin MTK:sta.

Toiminnanjohtaja Jonas Laxåback ruotsinkielisestä viljelijäjärjestö SLC:stä toivoi, että kauppatapalautakunnan joulukuussa niin sanottuun pakkojakoon antamaa suositusta noudatettaisiin.

Lautakunta suositti, että kauppa ei saisi perua tilausta alle 30 päivän varoajalla. Lautakunnan mukaan kaupat ovat peruneet sovittuja tilauksia kasvihuonetuottajilta keskusliikkeen määräyksestä ilman seurauksia.

Lue myös:

Ruokavaltuutettu Wikberg aikoo tutkia vihanneskaupan pakkojaon – "Jotain hämärää tässä on"

Syyskuussa aloittaneella ruokavaltuutetulla on toistaiseksi tyhjä pöytä – "Korostan, että elintarvikemarkkinavaltuutettu ei ole tuomioistuin"