Syyskasveja kylvetty ahkerasti tänä syksynä – erityisesti syysvehnäala kasvaa
Kevätkylvöjä kiusanneet sateet ja kevätviljojen heikot sadot näkyvät kasvavina syyskylvöaloina.
Jonkin verran huolta on aiheuttanut kylmästä syyskuusta johtunut viljojen hidas orastuminen. Kuva: Kari SalonenKentältä tulleiden viestien perusteella syyskasviala tulee kasvamaan, vaikka tarkkoja hehtaareita ei vielä pysty sanomaan, sanoo ProAgrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.
”Erityisesti syysvehnäala kasvaa merkittävästi.”
Peltonen arvioi, että syysvehnällä voisi olla realistista päästä 60 000–70 000 hehtaariin, mutta jopa 80 000 hehtaarin rajaa saatetaan hätyytellä.
Syysvehnäalan kasvuun vaikuttaa lavea kylvöaika. Viimeisiä syysvehniä on ehtinyt kylvää vielä puolisentoista viikkoa sitten.
”Onnistumiset syyskasvien viljelyssä tänä haasteellisena kasvukautena ovat innostaneet lisäämään syyskylvöisiä kasveja viljelyyn. Syyskasveilla voidaan hajauttaa viljelyn sääriskejä”, Peltonen sanoo.
Syysrukiin alassa tuskin tapahtuu suuria muutoksia.
”Rukiin varastotilanne on hyvä, eikä hintapolitiikkakaan ole houkutellut sen viljelyyn”, sanoo Peltonen.
Syysohran alassa saatetaan myös nähdä hienoista kasvua, vaikka sen viljelyvarmuudessa on vielä parantamisen varaa.
”Tänä vuonna on kuitenkin tullut rohkaisevia kokemuksia syysohran viljelystä.”
Syysöljykasvien osalta on myös arvioitu, että kylvöala kasvaisi selvästi.
”Tänä vuonna puitavia syysöljykasveja oli noin 3 900 hehtaaria. Veikkaan, että kylvöala voisi nousta 6 000–8 000 hehtaariin. Onpa esitetty viljelyalan kasvua jopa 10 000 hehtaariin asti.”
Peltosen mukaan olisi iloinen yllätys, jos ala kasvaisi tuota arvioita enemmän.
”Syysöljykasveista on saatu parina viime vuonna hyviä onnistumisia ja olisi hyvä, jos sen viljelyä saisi vakiinnutettua Suomeen ja saataisiin siten parannettua osaltaan öljykasvien tarjontaa vastaamaan kotimaista kysyntää.”
Syysöljykasveilla kylvöalan kasvua selittää osaltaan sateinen kevät.
”Kevätkylvöt viivästyivät, minkä takia osa viljelijöistä teki päätöksen jättää keväällä kylvämättä ja kylvää sen sijaan syysöljykasvi.”
Syysöljykasvit vaativatkin ennakointia viljelykierrossa, sillä kylvöaika on heinä–elokuun vaihteessa.
Syysviljojen orastuminen on aiheuttanut Peltosen mukaan jonkin verran huolta viime syksyyn verrattuna.
”Kehitys on ollut hidasta, koska syyskuu on ollut tavanomaista viileämpi.”
Lämpimän kesän jälkeen ennakoitiin suurta kahukärpäsriskiä syysviljoille, mutta tuhoilta on suurimmaksi osaksi vältytty.
Toinen syyskasveilla heti kylvön jälkeen seurattavat tuholaiset ovat etanat, jotka ovat tänä syksynä olleet paikoin riesana. Hirvi- ja peuratuhoihin joutuu varautumaan syyskasvien viljelyssä. Hanhien muuttolennot ovat myös Peltosen mukaan aiheuttaneet ikäviä lieveilmiöitä syyskasvien viljelijöille.
Peltosen mukaan talvituhosieniruiskutukset ovat hyvä varmuuskeino suojata syysviljat, varsinkin jos kasvustot ovat reheviä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
