
Munantuotannon keskittyminen jatkuu
Loimaalainen siipikarjayritys Kanakumppanit päätyi uuden kanalan rakentamisen sijasta hankkimaan kaksi nykyistä isoa kanalaa. Kaupat tehtiin huhtikuussa, mutta toiminta siirtyy muun muassa tukibyrokratian takia vasta joulukuussa ostajille.Loimaa
Munantuottajat Martti Tytykoski (vas.) ja Juuso Hulmi Kanakumppaneista muuttivat laajentamissuunnitelmiaan ja uuden kanalan sijasta he ostivat Kotimunan kaksi iso kanalaa. Kuva: Veikko Niittymaa”Voi sen näinkin tehdä. Yritys kasvaa, mutta laajennus ei lisää munien ylituotantoa”, kertoo loimaalainen siipikarjayrittäjä Martti Tytykoski Kanakumppaneista.
Tytykosken ja Juuso Hulmin Kanakumppanit osti keväällä kahta munituskanalaa pitäneen Kotimunan liiketoiminnan, ja laittoi samalla uuden kanalan rakentamishankkeen jäihin.
Kauppa yli kolminkertaisti yrityksen kanamäärän 170 000:een. Kahdessa kasvattamossa varttuu 80 000 nuorikkoa.
Tytykosken mukaan muilta munantuottajilta on tullut kiitosta. Kananmunien omavaraisuus on 116 prosentin vaiheilla eikä lisätuotantoa kaivata.
Yhtiön piti alunperin rakentaa uusi munituskanala nykyisen kanalan viereen ja sitä varten hankittiin ympäristölupa. Hanke on nyt jäissä pitkäksi aikaa, Tytykoski sanoo.
Tytykoski ja Hulmi toteavat, että liikkeellä kannattaa olla avoimin mielin ja tuotantoa voi tehostaa ja laajentaa monella tavalla. Isoja kotieläinyksikköjä on yhä enemmän, eikä kaikille ole jatkajaa tiedossa.
”Kananmunien omavaraisuus on 116 prosentin vaiheilla eikä lisätuotantoa kaivata.” Martti Tytykoski
Kanalat sijaitsevat Loimaalla muutaman kilometrin päässä toisistaan. Tästä on etu muun muassa tautisuojauksen ja -riskin varalta. Jos vakava tauti pääsee yhteen kanalaan, muissa tuotanto jatkuu. Olisi tietoista riskinottoa, jos samalla tontilla on sekä nuorikoita että munivia kanoja.
Onneksi Suomessa tautitilanne on pysynyt hyvänä, Hulmi toteaa.
Munituskanalat ovat sen kokoisia, että kaksi työntekijää kuten pariskunta pystyy hoitamaan ne. Munat menevät Dava Foodsille.
Hulmi ja Tytykoski huolehtivat kasvatuskanaloista, kumpikin omastaan. Toinen puoli nuorikoista päätyy omiin kanaloihin ja toinen puoli myydään.
Stefanie Ion valvoi munien kulkua kennotuskoneelle runsas viikko sitten Kanakumppanien kanalassa Loimaalla. Kuva: Veikko NiittymaaTytykoski ja Hulmi eivät ostaneet Kotimuna Oy:n osakkeita, vaan ainoastaan liiketoiminnan.
Tytykosken mukaan ratkaisuun päädyttiin monesta syystä.
Osakekaupalla Kotimuna ja sen kanalat olisivat jääneet Kanakumppaneiden tytäryhtiöksi. Samalla vanhat vastuut olisivat siirtyneet uudelle omistajalle. Lisäksi myyjän olisi pitänyt siivota kaikki kaupan ulkopuolelle jäävä pois yhtiöstä pois ennen kauppaa.
Niiltä vältyttiin nyt. ”Tätä kannattaa miettiä, jos on osto- tai myyntiaikeissa”, Tytykoski toteaa.
Kustannusten, kuten energian ja rehujen, kallistuminen kurittaa siipikarja-alaa siinä missä muitakin tuotantosuuntia. Muna-ala sai ehkä ensimmäisenä hinnankorotuksia läpi, kun kauppa havahtui alan riskeihin.
Alalle on tullut isoja yksiköitä, jotka käyttävät ostorehuja ja palkattua työvoimaa. Isot investoinnit rasittavat lisäksi taloutta. Ilman nopeaa hintojen nostoa tuotanto olisi saattanut notkahtaa, ja kauppa tietää sen.
Korotukset eivät kuitenkaan kata kulujen lisäystä täysimääräisesti, kaksikko kertoo.
”Yhtiömuotoinen kotieläinyritys on hankalassa asemassa, jos eläintukia kanavoidaan pellon kautta eikä yritys omista peltoa.” Juuso Hulmi
Kanakumppanit Oy keskittyy munantuotantoon. Yhtiöllä ei ole peltoa, ja kanat kasvavat ostotäysrehulla. Se on toisinaan omaa rehuviljaa kalliimpaa, toisinaan ei.
Hulmilla on luomusiementila ja Tytykoski viljelee perinteisesti ja myy sadon sinne, mistä saa parhaan hinnan. Rehuviljaa päätyy myös omiin kanaloihin.
Tytykoski suosittelee pitämään erillään maatilan peltoviljelyn ja karjanpidon. Näin tiedetään, mistä tulos kertyy. Hyvä sato saattaa antaa kuvan, että karjatilalla menee hyvin, vaikka samaan päästäisiin myymällä viljat.
Munien suoramyynti on lähinnä palvelua lähiseudun asukkaille. Menekki on kasvanut tasaisesti. Kuva: Veikko NiittymaaLannoitteiden kallistuminen on lisännyt yhteydenottoja. ”Arvaa vain, kuinka paljon puhelin on soinut”, Hulmi virnistää.
Lannanlevitysalaa tarvitaan Kotimunan oston jälkeen noin 1 200 hehtaaria, mutta lantaa riittää vain puolelle siitä. Lannan kuljettaminen vähenee merkittävästi, kun kanalat ovat erillään.
Tukibyrokratia ei suosi Kanakumppaneiden toimintatapaa. Yhtiömuotoinen kotieläinyritys on hankalassa asemassa, jos eläintukia kanavoidaan pellon kautta eikä yritys omista peltoa. ”Se vääristää myös peltomarkkinoita.”
Kanakumppanit Oy
Perustettu vuonna 2005 Alastarolla (Loimaa)
Kasvattaa kananuorikoita ja tuottaa kananmunia
Hankki keväällä Kotimuna Oy:n liiketoiminnan
Toimintaa viidessä kiinteistössä, 8 työntekijää
Liikevaihto 1,64 miljoonaa euroa (2021), yritysoston jälkeen noin 4,5 miljoonaa euroa
Liikevoitto 0,25 miljoonaa euroa (2021)
Omavaraisuusaste 68 prosenttia (2021)
Samaan yritysryppääseen kuluu 40 työntekijän Agrikumppanit Oy
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




