”Kauppa nöyrtyy vain pakkolain edessä” – kaupan piittaamattomuus huolettaa vasta navetan rakentaneita rääkkyläläisiä maidontuottajia

Timo ja Kirsi Makkonen ovat tyytyväisiä pihattoratkaisun automatisointiin, joka vähentää oleellisesti navetalla tarvittavaa työmäärää. Kuva: Ilpo Paananen

Lokakuussa koekäyttöön saadun 147 lehmäpaikkaisen pihaton rakentaminen kesti noin 4,5 kuukautta. Nopea rakentaminen selittyy osin sillä, että laakasiilojen ja lietelantasäiliön lisäksi uuden rakennuksen tiestö ja sekä navetan pohja valmistuivat jo syksyllä 2021.

”Kustannukset pysyivät suunnitellussa ja lehmäpaikan hinnaksi tuli noin 10 000 euroa”, Timo Makkonen laskee.

Nopeaa rakentamista edesauttoi myös se, että piirustukset oli läpikäyty tarkkaan etukäteen, ja siten rakentamisen aikaista säätämistä ei tarvittu.

”Rakennustyö Jarno Talvela Oy teki miehineen aivan loistavan laadukasta työtä ja nopeasti. Se vaikutti eniten siihen, että navetta oli valmis jo hieman etuajassa alkusyksystä.”

Vuodesta 1999 lähtien Rääkkylän Sintsin kylällä Timon kotitilaa viljelleille Makkosille oli alusta asti selvää, että he jatkavat maidontuottajina ja tulevat laajentamaan tuotantoa.

”Saavutetut tulokset tilanhoidossa antoivat uskoa jatkaa ja koimme, että maidontuotanto on meille sopivin työ.”

Tilan kehittämiseen he hakivat lisäkoulutusta ja punnitsivat maatilan eri kehittämisvaihtoehtoja Karelia ammattikorkeakoululle tehdyn opinnäytetyön avulla.

”Koulutus lisäsi luottamusta tulevaisuuteen, ja teimme silloin paljon laskelmia eri vaihtoehdoista.”

Uuden pihaton suunnittelussa lähtökohtana oli automatisoinnin ja helppohoitoisuuden lisäksi eläinten hyvinvointi. Työmäärässä saavutettiin merkittävä vähennys DeLavalin kahden lypsyrobottiaseman ja automaattisen tuorerehun jakojärjestelmän ansiosta.

Makkoset ovat Arlan sopimustuottajia ja tavoitteena on nostaa lehmäluku haluttuun määrään puolen vuoden aikana ja lisätä maidontuotantoa aiemmasta 0,5 miljoonasta litrasta 1,5 miljoonaan litraan.

”Ammattilaiset sanovat, että lehmät oppivat yleensä kahdessa viikossa robottilypsyyn. Meillä osa lehmistä oppi lypsylle kahdessa päivässä, mutta osalle ei viikko ole riittänyt.”

Automaatti hoitaa säilörehunjaon ja isännälle jää ainoastaan syöttöpöydän täyttö parin päivän välein. Kuva: Ilpo Paananen

Tilalla viljellään kauraa ja nurmea runsaalla 200 peltohehtaarilla ja tila on rehujen osalta omavarainen. Päättyneen satokauden säilönurmisato oli runsas ja myös kaurasato oli hyvä.

Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet muutamassa vuodessa selvästi tuottajahintoja nopeammin. Makkosten mielestä julkisuudessa annettu kuva maatalouden tilasta on liian ruusuinen. Kustannuskriisi iskee tiloille julkisuuskuvaa kovemmin.

”Ruokaketjussa kauppa on saanut liian määräävän aseman, ja sen suhtautuminen on erittäin ylimielinen alkutuotannon vaikeuksiin nähden.”

Vanha navetta muokataan nuorkarjan kasvatukseen. Kuva: Ilpo Paananen

Makkosten kokemus on, etteivät kaupat välitä siitä, pärjääkö suomalainen maatalous kustannusten nousun kanssa. Medialta he odottavat kriittisempää suhtautumista kaupan määräävän aseman esille tuomisessa.

”Kauppa nöyrtyy vain pakkolain edessä. Ruuan hinnoittelu tulee läpinäkyväksi niiltä osin, mikä osuus kuuluu kenellekin ruokaketjussa”, Timo Makkonen sanoo suoraan.

Ilmastonmuutos ja Venäjän aggressiivisuus voivat johtaa siihen, ettei Suomessa voida aina turvautua tuontiruokaan. Siksi kotimainen ruokatuotanto on pidettävä kunnossa. Nykyisin myös suurten tilojen ympäristöasiat hoidetaan mallikkaasti, vaikka usein viljelijöitä syytetään tutkimatta asioita esimerkiksi turvepeltojen viljelyn osalta.

”Meidän tuottajien on annettava nöyrä kiitos suomalaiselle kuluttajalle siitä, että he ovat valmiita suosimaan kotimaisia elintarvikkeita.”

Makkosten tapauksessa maidontuotannon laajentaminen oli investointi tulevaisuuteen, sillä heidän poikansa Mika ja Matias Makkonen ovat lupautuneet aikanaan tilan jatkajiksi.