Fingridin laskelmat ennakoivat hurjaa muutosta sähköverkossa: Siirtotarve kasvaa moninkertaiseksi, sähkön hinta saattaa eriytyä maan eri osissa
Energian siirtäminen vetynä ja pienydinvoimaloiden rakentaminen vähentäisivät uusien siirtojohtojen tarvetta kantaverkossa.
Epävarmaa on, missä määrin tuulivoimaa rakennetaan tulevaisuudessa merelle. Merituulivoiman voimakas rakentaminen kasvattaisi sähkönkulutuksen ja -tuotannon epäsuhtaa Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Kuva: Eija MansikkamäkiSähkön kantaverkosta vastaava Fingrid pitää mahdollisena, että Suomi on jaettava useisiin eri sähkön hinta-alueisiin tulevaisuudessa.
Näin käy, jos sähköntuotannon ja -kulutuksen epätasapaino kasvaa niin suureksi, ettei sitä voida tasata uusia siirtojohtoja rakentamalla.
Fingrid on hahmotellut sähkön tuotantoa ja kulutusta vuonna 2035 ja 2045 neljässä eri skenaariossa.
Sähkön tuotannon, varsinkin tuulivoiman, ja sähkön siirtotarpeen oletetaan kasvavan kaikissa laskelmissa.
Enimmillään sähköä pitäisi siirtää pohjoisesta etelään 20 gigawatin teholla vuonna 2035 ja yli 40 gigawattia vuonna 2045. Viime vuonna maksimisiirtotarve tässä suunnassa oli noin kolme gigawattia. Yhden gigawatin siirtokyvyn lisäys vaatii 150–400 miljoonan euron investointeja.
Laskelmissa oletetaan, että Suomi saavuttaa vuodeksi 2035 asetetun hiilineutraaliustavoitteensa. Liikenne, lämmitys ja teollisuus sähköistyvät. Fossiilisia polttoaineita kuluu murto-osa nykyisestä.
Bioenergialla tuotetun sähkön määrän oletetaan laskevan hieman. Sen tuotanto painottuu nykyiseen tapaan metsäteollisuuslaitosten yhteyteen.
Fingridin mukaan Suomeen on eurooppalaisessa vertailussa edullista rakentaa uusiutuvaa energiaa. Siksi laskelmissa oletetaan, että sähköä käyttävä teollisuus menestyy. Vuositasolla sähkön vienti Suomesta nousisi tuontia suuremmaksi.
”Kurjistuva Suomi -skenaariota ei ole tehty, koska se ei haasta kantaverkon suunnittelua”, Fingridin strategisen suunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä sanoi verkkotilaisuudessa maanantaina.
Laskelmat eroavat sähkönkulutuksen määrässä, kulutuksen ja tuotannon sijainnissa. Eroja on myös siinä, miten vetyteknologia kehittyy. Tuulisähköllä saatetaan tuottaa tulevaisuudessa vetyä, jota voitaisiin siirtää putkia pitkin niin maan sisäisesti kuin vientiin Ruotsiin ja Saksaan.
Hajautuneeseen energiantuotantoon perustuvassa laskelmassa ydinvoima nousee suurimmaksi tuotantomuodoksi, kun pieniä ydinvoimaloita rakennetaan kaupunkien yhteyteen. Silloin sähkönsiirtotarve ei nousisi yhtä suureksi kuin tuulivoimaa painottavissa laskelmissa.
Samalla kun sään mukaan ailahtelevan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto kasvaa, lisääntyy myös sähkönkulutuksen joustavuus.
Kulutus joustaa kotien lämmityksessä ja kaukolämpölaitoksissa ja sähköautojen älykkäässä latauksessa. Myös vedyn tuotanto ajoittuu halvimman sähkön aikaan ja pysähtyy, kun sähköstä on niukkuutta.
Fingrid esitteli laskelmiaan sidosryhmille tarkoitetussa verkkotilaisuudessa maanantaina. Fingrid tarkentaa skenaarioita saamansa palautteen perusteella. Sen jälkeen laskelmien pohjalta suunnitellaan kantaverkon tulevia investointeja.
Skenaarioluonnokset on julkaistu Fingridin verkkosivuilla (pdf-tiedosto).
Lue myös:
Fingrid suunnittelee uusien rajasiirtoyhteyksien rakentamista Ruotsiin ja Viroon
Fingrid arvioi Suomen saavuttavan sähköomavaraisuuden vuonna 2024
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
