Maidon jalostus on Riitta Saloniemen intohimo: ”Kuluttajat osaavat arvostaa luomua”

Minulla oli kuttu ennen perhettä ja minulla on edelleen perhe, vaikka minulla on kuttuja, Saloniemen Juustolan emäntä Riitta Saloniemi kertoo tyytyväisenä. Kuva: Visa Vilkuna

Saloniemen tilan lehmät ja vuohet laiduntavat rantaniityillä ja perinnebiotoopeilla ja saavat sieltä ainutlaatuiset vivahteensa mukaan lihaan ja maitoon. Samalla varmistetaan maataloustuotannon kestävyys ja maan kasvukunnon säilyminen tuleville viljelijäsukupolville.

Maidon jalostus on Riitta Saloniemen intohimo. Juustojen nimet kertovat omaa tarinaansa tuotekehityksestä ja tuotteiden makumaailmasta. Pakkomielle, Tahdonvoima, Alkuvimma, Takapotku ja Työvoitto ovat persoonallisen kuvaavia nimiä käsityönä tehdyille juustoille.

Tuotteiden markkinointikanavat ovat erittäin moninaiset. Omasta, lauantaisin auki olevasta tilapuodista tuotteita menee tasaisesti ympäri vuoden.

Kerran viikossa poiketaan pakettiautolla Helsingin ravintoloissa ja kaupoissa tuotteita viemässä. Turun Reko-rinki (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) saa viikoittain toimituksen Saloniemen tilalta.

Varsinais-Suomen kesäravintolat ovat yksi merkittävä asiakasryhmä. Verkkokauppakin on viime aikoina alkanut vetää mukavasti.

Saloniemen tilalla on peltoa viljelyssä noin sata hehtaaria ja pysyvää laidunmaata on 27 hehtaaria. Tilalla on tällä hetkellä 45 länsisuomenkarjan nautaa, joista lypsyssä on parisenkymmentä.

Parhaimmat lehmät yltävät jopa 8000 litran tuotokseen, mutta keskituotos liikkuu noin 6000 kilossa.

Länsisuomenkarja taitaa olla yksi maailman korkeatuottoisimmista alkuperäiskarjaroduista. Lehmien maidon korkea kuiva-ainepitoisuus tosin kääntää tilannetta niiden eduksi. Esimerkiksi juuston teossa erittäin tärkeä rasvaprosentti on keskimäärin 5,5 prosentissa.

Riitta ja Jouni Saloniemi toteavat, että tärkeintä on elää niin kuin sydän sanoo. On turvallista syödä kotimaista ruokaa, jonka alkuperä taatusti tiedetään. Kuva: Visa Vilkuna

Vuohia tilalla on kaikkiaan pari sataa. Niiden maidon tuotos on noin parissa litrassa per päivä. Kesällä maitoa heruu enemmän, mutta talvisin tuotos hiipuu.

Sekä naudat että vuohet ruokitaan samalla kotovaraisella appeella. Timotei ja apilapitoinen nurmi terästetään herneellä ja kauralla. Tilalla on kokeiltu härkäpapuakin, mutta vaateliaana kasvina se ei ehdi valmistua puintikuntoon.

Tuorerehusta korjataan kolme satoa pyöröpaaleihin ja säilönnässä käytetään biologista säilöntäainetta. Lannoitteena käytetään Bioplus-luomulannoitteen lisäksi tarkkuuslevittimellä nurmen pintaan levitettävää kompostoitunutta karjanlantaa. Nurmi uusitaan suojaviljaa käyttäen kolmen vuoden välein, jolloin pellot saavat tukevamman varastolannoituksen.

Tilapuodissa on myynnissä muidenkin pienvalmistajien tuotteita. Kuva: Visa Vilkuna

Vuohet astutetaan joka toinen vuosi. Kutuista muodostetaan astutusporukka, jonka tarkkaan valittu pukki sitten hoitelee.

Lehmät pääosin siemennetään, mutta sonnikin on toisinaan varmistamassa lehmien tiinehtymistä.

"Pienen karjan takia omaa typpipönttöä ei kannata hankkia. Siementäjää saa joskus odotella turhan kauan. Sinä aikana kiinni kytketty kiimassa oleva lehmä alkaa hermostua eikä sitten siemennettäessä tulekaan tiineeksi. Sonni on osoittautunut meidän tilalla hyväksi tiinehtymisen täydentäjäksi”, Riitta Saloniemi perustelee.

Riitta Saloniemi halusi navettaansa lehmiä, jotka olisivat hyviä luonnonlaitumien käyttäjinä. Kiinnostusta alkuperäiskarjaan lisäsi tieto kyytön maidon hyvästä juustoutumiskyvystä sekä terveyttä edistävistä rasvahappokoostumuksista. Kuvaan juossut paimenkoira on oivallinen apu lehmiä laidunnettaessa. Kuva: Visa Vilkuna

Lehmien keskipoikimakerta on varsin korkea, 3,7 ja vuohilla noin neljä. Sekä sonnivasikat että kilipukit kuohitaan ja kasvatetaan tilalla teuraskypsiksi. Osittain tiukoista luomusäännöistä johtuva tilanahtaus pakottaa myymään härät ja rupukit ennen ihanteellisinta teuraspainoa.

”Luomu on mielestäni erinomainen valinta meidän tapauksessamme. Kuluttajat osaavat arvostaa luomua sekä eettisyyden, puhtauden ja maaperän vaalimisen kannalta. Mutta luomusta luopuminen tulee mieleen silloin, kun tilalle sattuu sellainen tarkastaja, joka ei ymmärrä näin monipuolista tuotantoa harjoittavan tilan kokonaisuutta”, Riitta Saloniemi harmittelee.

Kokonaisuus saattaa tosiaankin olla tarkastajalle hankalasti avautuva, sillä Saloniemen tilalla on kaksi eläinlajia, peltoviljelyä, elintarviketuotantoa, tilapuoti ja koneurakointia.

Lauantaisin auki oleva tilapuoti on merkittävä osa tilan liikevaihdosta. Kuva: Visa Vilkuna