
Helppohoitoinen ja toimiva parsinavetta tarjoaa hyvät raamit maidontuotannon harjoittamiseen
Niina ja Tero Elglandin kolmenkymmenen lypsävän tilalla on muutama perussääntö, joista ei tingitä. Parsinavetan olosuhteet on pidettävä kunnossa. Pärjäämisen liekkiä pitävät yllä sopiva määrä huumoria sekä toimiva koneyhteistyö.Perho
Niina ja Tero Elgland käyttävät harkitusti asiantuntijoiden palveluita. ”Jättäydyimme pois karjantarkkailusta, sillä tuotoksen seurannan hoitaa mittaavat lypsimet.” Kuva: Anne AnttilaPerholaisten Niina ja Tero Elglandin yhteinen polku sai alkunsa kotikylän tenniskentältä.
"Pallottelu sujui sen verran mallikaasti ja isäntää oli muutenkin mukava katsella, joten tie toi aikanaan Elglandin tilalle emännäksi”, Niina Elgland kertaa kiitollisena.
Tilakaupat käteltiin vuonna 2003 ja siitä lähtien on navettahommia tehty yhdessä ja yhteistuumin.
Isännän kotitila oli alun alkaenkin pieni, mutta parsinavettaa myöten erittäin toimiva.
Lehmiä oli parikymmentä, lihakarjaa nimellinen määrä ja peltohehtaareita noin kolmekymmentä.
Pikkuhiljaa, muutama lehmäpaikka kerrallaan, tilaa ryhdyttiin laajentamaan. Merkittävin laajennus tehtiin vuonna 2007 lihakarjapuolelle. Tämän myötä lehmäpaikkoja saatiin lisää. Kolme vuotta myöhemmin navettaan suoritettiin mittava perusremontti, jonka yhteydessä uusittiin muun muassa kalusteet sekä lypsylaitteet.
Isäntäparin mukaan toimintojen päivittäminen oli iso edistysaskel koko tuotantoa ajatellen.
Tuplalypsimien ansiosta lypsytyö muuttui tehokkaammaksi ja ajanmukaiset niskatukiparret antavat liikkumavapautta myös isommille lehmille.
”Navetan olosuhteet on pidettävä kaikilta osin kunnossa ja tarvittavat korjausliikkeet tehtävä heti”, Niina Elgland muistuttaa.
Tero Elglandilla on takanaan 35 vuoden yhtäjaksoinen kokemus maidontuotannosta.Haasteista huolimatta kiinnostus alaan on edelleen vahvalla pohjalla. Kuva: Anne AnttilaParsinavetan helppohoitoisuus näkyy merkittävällä tavalla tilan perusarjessa.
"Olemme panostaneet siihen, että navetta on mahdollisimman helppotöinen sekä itselle että lomittajalle. Esimerkiksi rehut jakaa kiskoruokkija.”
Isäntäpari kertoo remontin myötä navetan työskentelyturvallisuudenkin kohentuneen. Avarat parret ennaltaehkäisevät eläinten ja ihmisten välisiä työtapaturmia.
"Kokemukseen pohjautuen voidaankin sanoa, että kun olosuhteet ovat kunnossa, myös parsinavetta tarjoaa toimivat raamit maidontuotannon harjoittamiseen.”
"Olemme panostaneet siihen, että navetta on mahdollisimman helppotöinen sekä itselle että lomittajalle.” Niina Elgland
Helppohoitoinen toimintamalli saa jatkoa erillisessä hiehonavetassa.
Elglandit ostivat muutama vuosi sitten naapuritilan. Kaupassa tuli myös kylmilleen jäänyt navetta, joka valjastettiin pienin muutoksin hiehojen käyttöön.
"Meillä oli onnea matkassa, sillä tila peltolohkoineen sijaitsee näköetäisyyden päässä päätilalta”, Tero Elgland sanoo.
Niina Elgland on hyvän karjasilmän omaava karjaihminen. Tavoitteena on tasalaatuinen eläinaines. Poikimakerrat merkitsevät enemmän kuin tuotetut maitokilot. Kuva: Anne AnttilaNykyinen tilakoko riittää Niina ja Tero Elglandille. Laajentamisen sijaan he keskittyvät toimintojen järkeistämiseen.
"Omatoimisuus ja koneyhteistyö ovat pienen tilan vahvimpia voimavaroja. Toki emännät ja traktorit ovat omia, mutta iso osa muista koneista ovat naapuritilan kanssa yhteisiä”, Tero Elgland luonnehtii.
Näin saadaan kuluja jaettua ja konekanta pysymään kohtuullisen tuoreena. Kustannustehokkuutta lisää laaja-alainen ammattitaito, sillä tarvittavat huollot voidaan tehdä hyvin pitkälle omin voimin.
”Erityisesti meidän pojat ovat kunnostautuneet kaluston kunnossapidossa”, Tero Elgland kertoo.
Vaikka yhteinen konekanta keventää kulurakennetta, tuotantopanosten hinnan jyrkkä kasvu heijastuu myös pienen tilan toimintasuunnitelmiin.
"Onneksi suurempiin korjausliikkeisiin ei ole ollut tarvetta. Isommat investoinnit on tehty ja viljan suhteen olemme omavaraisia”, Niina Elgland toteaa.
Tilan nykyinen sähkösopimus on sen verran huokea, että noin 42 000 kilowattitunnin vuosikulutuksella kuukauden sähkölasku siirtoineen pysyttelee noin 500 euron tietämillä. Hakelämmitys pelastaa paljolta, Niina-emäntä paljastaa.
Olosuhteet, navetan toimivuus, lypsykoneiden kunto sekä säännöllisyys lypsytyössä ovat pärjäämisen avaimia parsinavetassa. Kuva: Anne AnttilaAjan haasteista huolimatta Elglandin isäntäväki liputtaa parsinavetan puolesta.
”Kun puitteet ovat kunnossa ja työt tehdään hyvin, parsinavetta vapauttaa muuhun elämään”, Elglandit toteavat.
Tilalla keskitytään pitämään työmäärä kohtuullisena ja mielenkiinto alaan korkealla.
”Haluamme vielä tulevaisuudessakin sanoa, että olemme suomalaisia maajusseja ja ylpeitä työstämme.”
Mäen tila
Maidontuotanto ja lihakarjan kasvatus
Isäntäpari Niina ja Tero Elgland
Sukupolvenvaihdos 2003
Lehmiä noin 30, valtarotu holstein
EKM-tuotos noin 11 000 kiloa
Sonneja 25–30
Peltoala yhteensä noin 60 hehtaaria
Metsää noin 75 hehtaaria
Tilan vahvuudet
Koneyhteistyö
Suunnitelmallisuus
Pitkäaikainen kokemus
Korkea omavaraisuusaste
Laaja-alainen ammattitaito
Lähellä olevat pellot
Perhe
Hyvä eläinaines
Kustannustehokkuus
Vinkit kollegoille
Erottele työ- ja vapaa-aika
Mitoita voimavarasi
Käytä tarvittaessa asiantuntijoita
Tunnista vahvuutesi ja heikkoutesi
Vaali yhteistyötä
Muista jaksaminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







