Sukulaisten maitotilarinki ostaa ja myy kaiken yhdessä
Francisco Mihuran tilan lypsyasemalla käy vilske, kun tilan kolmesataa lehmää astelee lypsettäviksi. Kolme työntekijää lypsää lehmät kahdesti päivässä: aamuyöllä kahdelta ja iltapäivällä kahdelta.
Franciscon serkulla Beltran Mihuralla ja kahdella sisaruksella on naapurissa samanlainen, noin tuhannen hehtaarin lypsykarjatila Nogoyássa, Entre Riosin maakunnassa Argentiinassa. Neljän tilan rinki ostaa ja myy kaiken yhdessä ja säästää siten kustannuksissa.
Mihuran perhe tuli Argentiinaan Espanjasta 1900-luvun alussa ja omisti yli 10 000 hehtaaria maata.
Perimysjärjestelyjen jälkeen tilojen omistajina on neljä sisarusta, joilla on yhteensä 36 lasta ja 70 lastenlasta.
Lypsykarjaa tilat alkoivat kasvattaa vasta vuonna 1979. Nyt niillä on yhteensä 1 200 lypsävää, joiden tuotos on keskimäärin 28 litraa päivässä. Nuorta karjaa on noin 2 500 päätä.
Francisco Mihura on koulutukseltaan eläinlääkäri, joten hän hoitaa kaikkien tilojen eläinlääkintäasiat ja valvoo siemennyksiä.
Francisco asuu perheensä kanssa Buenos Airesissa mutta sanoo, että se on lähellä, vain kolmen tunnin ajomatkan päässä, joten hän voi käydä tilalla viikottain.
Mihuran lehmät ovat mustavalkoisia Holsteineja – eivät Franciscon mukaan parasta rotua, mutta koska isällä oli niitä, niin hän jatkaa saman rodun kanssa.
Lehmät laiduntavat vuoden ympäri. Rehustus vaihtelee vähän vuodenajan mukaan, mutta vajaa kolmannes on nurmea ja loput maissisäilörehua, durraa ja vehnää.
Tänä vuonna kokeilussa on myös raiheinää. Lehmät saavat myös jonkin verran tiivistettä.
Hiehot siemennetään 15 kuukauden ikäisinä, ja 90 prosenttia poikii maalis-syyskuun aikana. Kantavat hiehot ovat luonnonlaitumilla, minne niille viedään täydennysrehuna maissia ja nurmirehua poikimiseen asti.
Vasikan synnyttyä se vieroitetaan emostaan 12 tunnin ikäisenä.
Lehmävasikat viedään vasikkakarsinaan, guacheraan, missä niitä ruokitaan maidolla. Sonnivasikat myydään. Niistä saa 300 pesoa eli alle 30 euroa vasikasta.
Kahden kuukauden ikäisinä vasikat siirretään hieholaitumelle ja parin kuukauden päästä taas seuraavalle, kunnes ne painavat 360 kiloa ja ovat valmiita siemennettäviksi.
Francisco Mihura pitää lehmää lypsyssä kolme lypsykautta, jonka jälkeen hän myy sen teuraaksi. Tällä hetkellä lehmästä saa saa seitsemän pesoa kilolta, hyvin laihasta vain kolme pesoa eli alle 30 senttiä.
Vasikkakuolleisuus on 10–15 prosenttia, mutta sen lisäksi 10 prosenttia menee hylkyyn eli kaikkiaan joka neljäs vasikka menetetään.
Francisco Mihura pitää suurimpana haasteenaan tuottaa enemmän maitoa hehtaaria kohti. Se onnistuu tuottamalla lisää säilörehua hehtaarilla.
Nyt lehmiä on yksi hehtaaria kohti ja maitotuotos 8 000–10 000 kiloa hehtaarilta.
Esikuvana Mihura pitää Uutta-Seelantia, vaikka sanookin, ettei kilpaile sen kanssa.
Maidon tuottajahinta on noussut viimeisen neljän vuoden aikana 150 prosenttia, mutta kustannukset ovat kohonneet kaksi kertaa enemmän.
Mihuran tilalla maidon suorat tuotantokustannukset ovat 1,33 pesoa kilolta (noin 17 senttiä) ja kiinteät kustannukset 1,75 pesoa (noin 22 senttiä). Tuottajahinta on alle näiden eli noin 2 pesoa kilolta (noin 26 senttiä).
Serkku Beltran Mihura huokaa, että vuodesta 2008 lähtien Argentiinassa on ollut vaikeaa viljelijöille.
”Kun Cristina Fernández de Kirchner tuli valtaan, hän on tehnyt kaiken väärin ja on viljelijöitä vastaan. Emme tiedä, miksi.”
Beltran Mihura ei silti usko, että tulevat vaalit muuttaisivat tilanteen.
”Me unohdamme niin helposti kaiken. Kun he antavat meille rahaa, me äänestämme taas heitä.”
RIITTA MUSTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
