Luken Kaskas-palvelu uudistui – rekisteröitymistä ei enää tarvita

Luken Kaskas -palvelusta on tehty aiempaa helppokäyttöisempi. Kuva on vuodelta 2021.  Kuva: Sanne Katainen

Luonnonvarakeskuksen (Luken) ylläpitämä Kaskas-palvelu on uudistunut. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa viljelijöiden ja neuvojien työtä sekä parantaa kasvintuhoojien seurantaa koko maassa.

Kaskas on maksuton verkkopalvelu, jossa käyttäjät voivat ilmoittaa havaintoja kasvitaudeista, tuhoeläimistä ja rikkakasveista suoraan kartalle eli havaintopaikkaan liitettynä.

Uudistuksen myötä palvelu toimii ilman rekisteröitymistä, mikä tekee havaintojen tekemisestä huomattavasti nopeampaa ja helpompaa.

“Pelkkä sähköpostiosoite ja havaintotiedot riittävät ilmoittamiseen”, toteaa Luken erikoistutkija Erja Huusela tiedotteessa.

Kirjautumista on Luken mukaan pidetty aiemmin hankalana, joten uudistus oli tarpeen.

Havaintolomakkeella käyttäjä voi ilmoittaa kasvintuhoojahavaintoja kasvitaudeista, tuhoelämistä ja rikkakasveista. Havainnot tallentuvat palveluun sijainnin ja ajankohdan perusteella.

“Uudessa palvelussa kasvintuhoojien lajikortit on erotettu omaksi kokonaisuudekseen, mikä helpottaa havaintojen tekemistä. Tarvittaessa tuhoojan voi tunnistaa lajikorttien avulla jo ennen lomakkeen lähettämistä”, kertoo erikoistutkija Marja Jalli Lukesta.

Käyttäjä voi myös tarkastella havaintokartasta kaikkia ilmoitettuja havaintoja lajeittain.

Käyttäjä saa tekemästään havaintoilmoituksesta sähköpostiinsa vahvistusviestin. Viestit kannattaa säilyttää todisteena palvelun käytöstä. Tämä helpottaa erityisesti viljelijöitä, jotka hyödyntävät palvelua osana cap-toimenpiteitä.

Uudistettu palvelu on siirretty osaksi Luken Luonnonvaratieto-palvelua, jolloin kasvintuhoojatieto löytyy aiempaa selkeämmin yhdestä paikasta.

Käyttäjät saavat Kaskas-palvelusta edelleen kasvukauden aikana Luken tutkijoiden tuottamia ajankohtaistiedotteita kasvintuhoojatilanteesta. Tämä auttaa tehostamaan kasvintuhoojien tarkkailua ja ennakoimaan kasvinsuojelutoimia.

Myös alan neuvojat hyötyvät alueellisista havainnoista, ja viranomaiset sekä tutkijat saavat arvokasta tietoa kasvintuhoojien esiintymisestä ja leviämisestä.

Kirppojen syömää rypsiä. Kuvituskuva.  Kuva: Kimmo Haimi

Uudistuksen taustalla on ilmastonmuutos ja uudet tuholaiset, jotka lisäävät tarvetta ajantasaiselle tiedolle.

“Kasvintuhoojatilanne voi kasvukaudella muuttua joskus nopeasti esimerkiksi kaukokulkeumana tulevien tuhoeläinten osalta. Tällöin tarvitaan nopeaa tiedonvälitystä, tilannepäivitystä ja reagointia, mihin Kaskas on hyvä työkalu”, Huusela toteaa tiedotteessa.