Kotimaisista tomaateista ja kurkuista voi tulla pulaa – MT:n kauppakierroksella kallein kilohinta liki seitsemän euroa

Helsingin Heikinlaakson K-marketissa tomaatti maksoi maanantaina liki seitsemän euroa kilo. Kuva: Paula Liesmäki

Energiakriisi näkyy kauppojen vihanneshyllyillä.

Kotimaisista kurkuista ja tomaateista voi tulla jopa pulaa, uumoilee SLC:n puutarha-asiamies David Pettersson.

Kun vuonna 2020 yhden hehtaarin tomaattiviljelyalan sähkökustannus oli keskimäärin 55 000 euroa kuukaudessa, ennuste ensi vuodelle on 200 000 euroa.

Eniten sähkön hinnannousu iskeekin tomaatin viljelyyn, arvioi Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas.

Tomaattien ja kurkun heikentynyt tarjonta vaikuttaa myös hintaan.

MT:n tekemän kauppakierroksen perusteella kotimaisen tomaatin kilohinta on noussut kuuden euron tuntumaan.

Halvinta tomaatti oli Hyvinkäällä, Keravalla ja Oulussa (5,69 €), kalleinta Helsingissä. Helsingin Heikinlaakson K-Marketissa kilohinta hipoi jo seitsemää euroa.

Kurkun kilohinta oli Hyvinkäällä, Keravalla ja Oulussa 4,99 euroa. Joensuun Uimaharjun S-Marketissa kilohinta kiri 5,19 euroon ollen jälleen korkein Heikinlaakson K-marketissa (5,49 €).

Tavallisesti tomaatin satokasvien taimet istutetaan elokuussa.

Tomaatilla on vuodessa vain yksi kasvusto, mikä vaatii läpi kasvuaikansa tasaisen ilmaston ja valotuksen.

Kurkulla istutuksia tehdään kolmesta neljään viljelmästä riippuen. Tilaisuuksia arvioida tilannetta on siis useampi.

Salaateilla ja yrteillä kierto on noin kuukauden, jolloin varaa sopeuttaa toimintaa on vielä enemmän. ”Viljelijät ovat esimerkiksi voineet jättää yhden osaston pois viljelystä säästääkseen energiakuluissa”, Kangas kertoo.

Suomessa ympärivuotista kasvihuonetuotantoa on pohjoisiin naapureihin kuten Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna poikkeuksellisen paljon.

Joulukukat kasvavat eniten kesällä auringon voimalla, joten energiakriisi ei ole vaikuttanut niihin kuten tomaatteihin ja kurkkuihin, kertoo Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas. Kuva: Carolina Husu

Suomalaiset söivät oman maansa tomaatteja viime vuonna keskimäärin 7,2 kiloa henkeä kohden vuodessa. Ruotsissa vastaava luku oli 1,8 kiloa.

Vastaavia uutisia tuotannon supistumisesta on kuulunut myös muista Euroopan maista.

Alankomaissa käynnissä on syyskuisen tiedon mukaan käytössä vain kymmenisen prosenttia normaalista tuotantokapasiteetista. Kaksi prosenttia maan kasvihuoneyrittäjistä on ilmoittanut sulkevansa ovensa kokonaan.

Maakaasulla on ollut keskeinen rooli maan kasvihuonetuotannossa. ”Eurooppalaisesta tomaatista on vajetta”, Kangas pohtii.

Tauot ovat tietävät myös lomautuksia. Väliaikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä.

Vaikka nyt eletään niukkaa joulua, tulevaisuuden katsotaan Kauppapuutarhaliitossa positiivisin mielin. ”Tuotteille on kysyntää. Toive on, että tilanne rauhoittuu ja tuotantokustannukset normalisoituvat”, Kangas sanoo.

Joulukukkien kasvatusta kallis sähkö ei ole sotkenut.

Joulukukat kasvavat pääasiassa kesällä auringon voimalla, eikä pimeänä vuodenaikana valontarve ole likikään yhtä suuri.