19 tunnin työpäiviä alle 8 euron päiväpalkalla – Tiriseekö grillissäsi riistobroileri?

Broileria tuotetaan Thaimassa työläisille hirvittävissä olosuhteissa. Suomessa thaimaalainen broileri päätyy usein tukkujen kautta ravintoloihin, mutta sitä myydään myös ruokakaupassa. Tällä hetkellä kuluttajalla ei ole keinoja varmistua siitä, että tuotantoon ei liity riistoa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Thaimaan broileri-teollisuudesta on jälleen paljastunut uusia ihmisoikeusloukkauksia. Australian yleisradioyhtiö ABC uutisoi viime viikolla tapauksesta, jossa myanmarilaisia laittomia siirtotyöläisiä käytettiin törkeästi hyväksi Bangkokin pohjoispuolella sijaitsevassa kasvattamossa. Kasvattamo toimitti broileria Betagro-yhtiölle, jonka kanatuotteita tuodaan myös Suomeen.

ABC:n artikkelissa haastateltu Nan Win kertoo, että siitä lähtien kun broilerinpoikaset toimitettiin kasvattamolle, tekivät työntekijät 40 päivää putkeen 19-tuntisia työpäiviä, kunnes broilerit olivat teuraskypsiä. Palkkaa työstä maksettiin noin 230 dollaria kuukaudessa, mikä on selvästi alle Thaimaan minimipalkan.

Kasvatuksen kriittisimpinä hetkinä työntekijät yöpyivät tehtaalla, koska heidän piti valvoa laitoksen ilmanvaihtoa. Kasvattamossa kaksi vuotta työskennellyt Mae Lay kertoo ABC:lle, että ilmanvaihdon melu ja kanoista leviävät luteet tekivät nukkumisesta mahdotonta.

Kasvattamon 14 burmalaista työntekijää koki olevansa ansassa työpaikallaan, sillä laitoksen omistaja oli takavarikoinut heidän matkustusasiakirjansa. Lisäksi työntekijät olivat rahaa velkaa työpaikan järjestäneille välittäjille.

Työläiset yrittivät ottaa Facebookin kautta yhteyttä thaimaalaiseen siirtotyöläisten oikeusverkostoon MWRN:ään. Työläisten postaukset kurjista työoloista herättivät myös Thaimaan poliisin mielenkiinnon. Se johti kuitenkin vain siihen, että kasvattamon omistaja pakotti työläiset allekirjoittamaan poliisiasemalla paperin, jossa heitä kiellettiin käyttämästä Facebookia työaikana.

Lopulta kaikki 14 myanmarilaista onnistuivat lähtemään kasvattamosta. He ovat nyt MWRN:n hoteissa, joka valmistelee oikeuskannetta tehtaan omistajaa vastaan.

Tapauksen tullessa julki Betagro purki toimitussopimuksensa laitoksen kanssa.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva Finnwatch-järjestö julkaisi viime vuoden lopulla raportin Thaimaan broilerituotannon ongelmista. Raportissa paljastettiin, että siirtotyöläisten hyväksikäyttö thaimaalaisilla broileritiloilla on erittäin yleistä.

"Raporttia varten tutkimme viisi tuotantolaitosta ja kaikista niistä löytyi ongelmia. Samanlaisia tilanteita, joissa siirtotyöntekijät tulee Myanmarin puolelta, nähtiin joka tehtaassa", kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Työntekijöiden matkustusasiakirjojen takavarikointi, kohtuuttoman pitkät työpäivät ja minimipalkkaus ovat Vartialan mukaan laitoksilla tavallisia käytäntöjä. Broileritehtaissa ei myöskään ole järjestäytyneitä työntekijäkomiteoita, jotka niissä Thaimaan lain mukaan pitäisi olla. Thaimaa ei myöskään ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön siirtotyöläisten järjestäytymisoikeudesta.

Finnwatchin kannan mukaan Betagron päätös katkaista toimitussuhteet oli väärä.

"Se on ikään kuin käsien pesemistä ongelmista. Ongelmat pitäisi pyrkiä ratkaisemaan. Nyt toimitukset siirtyvät jollekin toiselle laitokselle, jossa työntekijöiden tilanne saattaa olla ihan sama", Vartiala toteaa.

Vartialan mukaan Suomessa ei tällä hetkellä voi täysin varmasti tietää, syökö thaimaalaista riistotyöbroileria. Finnwatchin raportin mukaan Suomeen tuodaan vuosittain satoja tuhansia kiloja thaimaalaista broileria, josta iso osa päätyy ravintoloihin ja suurtalouskeittiöihin.

Betagro-brändin alla myytäviä tuotteita löytyy esimerkiksi Keskon valikoimista, mutta samaa lihaa myydään todennäköisesti muillakin tuotemerkeillä riippuen muun muassa tukusta ja jalostuksen asteesta.

Kanatuotteissa ei myöskään tarvitse ilmoittaa, mistä tuotantolaitoksesta liha on peräisin. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, ovat tullitilastot myös salaisia, joten kuluttajan toimintamahdollisuudet ovat rajallisia.

Finnwatch ajaa YK:n periaatteiden mukaista huolellisuusvelvoitetta yrityksille. Velvoitteen mukaan yrityksen on huolehdittava siitä, että sen alihankintaketjussa ei esiinny ihmisoikeusrikkomuksia. Nykyään ihmisoikeuksia tallaten tuotettujen tuotteiden tuonnista ja myynnistä ei aiheudu mitään seuraamuksia.

Alkuperäinen uutinen Australian yleisradion sivuilla.