Agronomiliiton valtuusto: Hallituksen henkilöstöleikkaukset vaarantavat ruokajärjestelmän toiminnan

Agronomiliiton mukaan Orpon hallituksen toimeenpanemat henkilöstöleikkaukset vaarantavat koko kotimaisen ruokajärjestelmän toiminnan. Kuvituskuva. Kuva: Rami Marjamäki

Agronomiliiton valtuusto on huolissaan lisäsäästöistä, jotka Petteri Orpon (kok.) hallitus kohdisti kevään kehysriihessä valtion virkahenkilökuntaan.

”Hallituksen valtion virkahenkilökuntaan kohdistamat lisäsäästöt vaarantavat maatalouden tukien maksatusten valvonnan ja toimeenpanon, mikä puolestaan vaikuttaa koko ruokajärjestelmään negatiivisesti. Ruokajärjestelmän kasvun edellytyksistä on huolehdittava ja muutostarve on kohdistettava EU-järjestelmän perusteisiin”, Agronomiliiton valtuuston tänään perjantaina laatimassa tiedotteessa vaaditaan.

Agronomiliiton valtuusto kokoontui tänään Helsingissä.

Orpon hallitus päätti kehysriihessään kohdentaa valtion virkahenkilökuntaan noin 150 miljoonan euron lisäsäästön. Tällä kasvatetaan vuosi sitten päätettyä leikkausta 400 miljoonaan euroon.

”On selvää, että leikkauksen mittaluokka ja nopea toimeenpano riskeeraavat esimerkiksi maatalouden tukien maksatusten valvonnan ja toimeenpanon. Tällä on heijastusvaikutuksia koko ruokajärjestelmään”, Agronomiliiton valtuusto huomauttaa.

”Sopeutumista ei lainkaan helpota se, että alan toimeenpanijavirasto Ruokavirasto käy parhaillaan 143 henkeä koskevia muutosneuvotteluja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan neuvotteluissa ovat olleet vaihtoehtoina muun muassa lomautukset ja lomarahojen vaihto. Ne eivät ratkaise pysyvän säästötarpeen ongelmaa vaan pahimmillaan ruuhkauttavat viraston tehtävät useiksi vuosiksi.”

Agronomiliitto katsoo, että hallituksen ei pidä vaarantaa ruokajärjestelmän perusteiden toimintaa summittaisella karsimisella. EU:n tukijärjestelmän uudistuksen pitäisi johtaa yksinkertaisempaan säätelyyn.

”Hallitus hankaloittaa elintarvikealan kasvun edellytyksiä karsimalla resursseja elintarviketuotannon koulutuksesta ja kehittämistyöstä. Esimerkiksi hallituksen lanseeraamaan tuhannen tohtorin koulutusohjelmaan ei mahtunut ainuttakaan elintarvikealan toimijaa”, valtuusto kritisoi.

Alan tutkimusta rahoittava Makera on jäämässä vaille uutta jaettavaa ja toisen asteen koulutusleikkaukset heijastuvat myös ruoka-alalle.

Agronomiliiton valtuusto katsoo, että ruokajärjestelmän kasvun edellytyksistä on pidettävä huolta. Alan hallintoa on yksinkertaistettava, mutta muutostarve on kohdistettava EU-järjestelmän perusteisiin. Valtuusto pitää tärkeänä, että EU-valmistelussa on riittävä määrä suomalaisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä.

Valtuusto nostaa myös esille ruokajärjestelmän luotettavuuden tärkeyden yhtenä keskeisenä kesän europarlamenttivaalin teemana. Luonnonvarojen käytön globaali kestämättömyys, sota Euroopassa ja kiihtyvä ilmastonmuutos edellyttävät ruokapolitiikalta uudistumista.

”Tarvitsemme aitoa omavaraisuutta, joka ei riipu venäläisen ammoniakkituonnin kaltaisesta fossiilitaloudesta.”