Alhaisen sakoluvun ruis parasta mämmiin ja hapanleipään

Pro Ruis toivoo rukiin omavaraisuuden pysyttelevän 100 prosentin tuntumassa. Kuva: Kimmo Haimi

Rukiinviljelijöiden ei kannata lannistua vettä syytäneen kasvukauden takia. Pro Ruis muistuttaa, että sakoluvultaan eli leivontaominaisuuksiltaan kehnollekin viljalle on kysyntää. Paras mämmi, ruisleipä ja raskijauho syntyy alhaisen sakoluvun rukiista.

Teollisuus ottaa vastaan ruista, jonka sakoluku on vähintään noin 62–65.

Korkeimman sakoluvun, yli 140, ruisjauhoja tarvitaan näkkileivän leivontaan.

Rukiin kylvö ei tänä syksynä ole töistä helpoimmasta päästä. Märät pellot ja tämän tästä sattuva sade ovat hidastaneet puinteja ja pehmenneille pelloille ei noin vain mennä kylvöille.

Paras kylvöajankohta on elokuun viimeinen viikko, mutta populaatio- ja hybridiruislajikkeita voidaan kylvää vielä syyskuun alkupuolella, Pro Ruis muistuttaa. Yhdistys kannustaa kylvöille, jotta kotimaista viljaa riittäisi vastaamaan kysyntään.

Luonnonvarakeskus Luke arvioi tämän syksyn ruissadon jäävän 87 miljoonaan kiloon. Edellisvuonna puitiin 107 miljoonaa kiloa, joten teollisuuden varastoissa on ruista jäljellä. Kun kaikki kilot ynnätään yhteen, uuteen satoon saakka suomalaista ruista pitäisi riittää.

Suomalaiset käyttävät ruista noin 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

Pro Ruis ottaa vastaan ilmoittautumisia Ruismestari 2017 -viljelykilpailuun. Kisa koskeen vuoden päästä korjattavaa satoa. Voitto heltiää keskisadon, sadon laadun ja hyvien viljelykäytänteiden perusteella.

Kisaan voi ilmoittautua 1.6.2017 mennessä.

Lue myös

Luke: Leipäviljojen sato jää viime vuotta pienemmäksi

Ruisleipää 1800-luvun juuresta –hyvä limppu syntyy myös sähköuunissa

Ruismestariksi 8 172 kilon hehtaarisadolla