Joka toisen maitotilan arvioidaan lopettavan 2030 mennessä, jatkajien osuus suurin Pohjanmaalla, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa

Uudet investoinnit eivät pysty korvaamaan lopettavien tilojen tuotantoa. Vuoteen 2027 mennessä maitomäärän ennustetaan laskevan alle kahden miljardin litran, kun määrä nyt on noin 2,17 miljardia litraa. Kuva: Johannes Tervo

Maitoa tuotetaan jatkossa yhä suuremmilla tiloilla. Valtaosa pienemmistä tiloista luopuu tuotannosta, ja maitotilojen määrä puolittuu vuoteen 2030 mennessä nykyisesta 4750 tilasta.

Puolet maidontuotannon lopettavista jatkaa kasvinviljelytilana. Joka viides lopettaa maataloustuotannon kokonaan.

Samaan aikaan moni suunnittelee investointia ja tuotannon lisäämistä.

Näin arvioidaan Kantar TNS Agrin Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimuksessa.

Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. Siihen osallistui helmi–maaliskuussa 4 718 maatilaa. Tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan kaikkia Suomen maatiloja.

Jatkavien maitotilojen osuus on suurin Pohjanmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen ely-keskusten alueella, pienin Etelä-Savossa ja Satakunnassa.

Lopettamista vuoteen 2030 mennessä suunnittelevilla tiloilla on yhteensä noin 80 000 lehmää.

Lehmien kokonaismäärä ei kuitenkaan laske näin paljon, sillä osa tiloista aikoo lisätä tuotantoa.

Noin neljännes maitotiloista suunnittelee investointeja seuraavan viiden vuoden jaksolle. 13 prosenttia tiloista aikoo tehdä laajennusinvestoinnin ja 11 prosenttia pelkän peruskorjauksen.

Kaksi kolmasosaa investoinneista on varmoja tai hyvin todennäköisiä, kolmannes hieman epävarmempia tai kaukaisempia.

Kokonaisuudessaan laajennussuunnitelmissa on 50 000 lehmän lisäys. Kun mukaan lasketaan vain todennäköisemmät investoinnit, lisäys on noin 30 000 lehmää.

Tutkimuksessa arvioidaan, että keskituotos nousee hyvin maltillisesti, vaikka tuottajat tavoittelevat 1,5 prosentin vuosittaista kasvua.

Kun meijeriin menevä maitomäärä tänä vuonna on noin 2170 miljoonaa litraa, vuoteen 2027 mennessä se alittaa kahden miljardin litran rajan. Vuoden 2030 lukemaksi arvioidaan 1905 miljoonaa litraa.

Kiinnostavaa on, että tutkimuksen mukaan valtaosa tiloista pystyisi tuottamaan maitoa nykyistä enemmän ilman investointejakin – keskimäärin jopa viidenneksen enemmän.

Kannattavuusnäkymät jatkavilla tiloilla ovat laskeneet parissa vuodessa. Puolet maitotiloista arvioi nyt kannattavuuden vähintään melko hyväksi ja puolet korkeintaan välttäväksi.

Tuotannon heikko kannattavuus ja epävarmuus tulevasta ovat ne syyt, jotka hidastavat eniten maitotilojen tuotantorakennusinvestointeja.

Laajentajat aikovat hillitä työmäärän kasvua ennen kaikkea automatiikan, muun muassa lypsyrobottien ja apevaunujen avulla.

Maidontuotannon rakennemuutos johtaa isoihin muutoksiin myös lehmien oloissa. Parsinavetoissa elää selvityksen mukaan nyt kolmannes lehmistä, vuonna 2030 enää runsas kymmenen prosenttia.

Etenkin suuremmilla tiloilla panostetaan jatkossa lehmien talviaikaiseen ulkoilutukseen.

Hyvinvointiasioiden lisäksi esille nousevat ympäristöasiat.

Kaikista maatiloista kaksi kolmesta on kuullut hiiliviljelystä, maitotiloista valtaosa.

Maitotiloista kaksi kolmesta tekee hiilitaselaskentaa edes joskus ja puolet vähintään satunnaisesti.

Lue myös: Viljelijöiden odotukset ja mielialat synkistyneet selvästi, tilamäärän lasku nopeutuu

Sikatilallisella tuli mitta täyteen ‒ ”miksi tehdä työtä, josta ei saa palkkaa”