Bisnestä lypsystä lasiin asti
Riitta Mustonen Federico Boglione on ylpeä saatuaan maitojauhemeijerin menestymään. Kuva: Viestilehtien arkistoNOGOYÁ, ARGENTIINA (MT) Argentiinalaisen Nogoyán kaupungin tärkein työnantaja on La Sibilan meijeri. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten se oli seissyt viisi vuotta suljettuna, kunnes maanviljelijä Federico Boglionen perheyhtiö Los Lazos osti sen Nestléltä. Los Lazoksen omistaa Federico äitinsä ja kahden veljensä kanssa.
”Nestlé luuli, ettei meistä maalaisjunteista ole bisnekseen, muttei arvannut, että meillä oli takana tiukkaa teollisuusosaamista”, nauraa Boglione.
Nestlén omistuksessa La Sibila pystyi kuivaamaan puoli miljoonaa litraa maitoa päivässä. Los Lazos kasvatti kapasiteetin 1,2 miljoonaan litraan investoimalla uuteen kuivauslinjaan ja uudistamalla tehdasta muutenkin.
Vuonna 2009 Los Lazos osti Nestléltä toisen tehtaan Villa Nuevasta, Córdobasta, mihin se investoi energiajuomalinjaan viime vuonna. Nyt Los Lazos pystyy kuivaamaan maitojauhetta 1 450 000 litrasta maitoa kolmella linjalla La Sibilassa ja yhdellä Villa Nuevassa.
Boglionen isoisoisä tuli Argentiinaan Italiasta. Suku perusti myllyn, supermarketteja ja kasviöljytehtaan, josta tuli Etelä-Amerikan suurin, kunnes Federicon isä myi sen vuonna 1990.
Kaupasta saadut rahat investoitiin maahan. Boglione on nyt Argentiinan toiseksi suurin maidontuottaja neljällä eri maatilallaan.
Karja tarvitsi rehua, joten Boglione perusti rehutehtaan. Pian rehua alettiin tuottaa myös naapureille, ja rehutehtaasta kasvoi Argentiinan suurin.
Maidontuotanto Boglionen tiloilla lisääntyi, mutta maidon hinta vajosi. Niinpä Boglione osti La Sibilan kuivamaitomeijerin, jotta voi itse jalostaa maitonsa. Omien lehmien maidon lisäksi La Sibila kuivaa 220 tilan maidot 350 kilometrin säteeltä.
Nestlé ei arvannut, että Boglionesta tuli sille kova kilpailija. ”Emme panneet pesoakaan markkinointiin, vaan kysyimme supermarketeilta, haluavatko ne hyllyilleen muutakin kuin Nestlén tuotteita. Nyt meillä on 40 prosenttia maitojauhemarkkinoista”, Boglione myhäilee.
Tuntuu siltä, että kaikki, mihin tämä perhe koskee, muuttuu kullaksi.
La Sibila vie ulkomaille lähes puolet tuotannostaan: Etelä-Amerikkaan, Meksikoon, Afrikkaan. Kun Boglione halusi saada lisäarvoa tuotteisiinsa, hän meni Kiinaan. Siellä hänelle selvisi, mitä tarkoittaa ”4-2-1-sääntö”.
”Neljä isovanhempaa, kaksi vanhempaa ja yksi lapsi. Kaikki raha pannaan lapseen.” La Sibila alkoi tehdä äidinmaidonkorviketta Kiinaan.
Argentiinalla on kuitenkin sen verran huono maine Kiinassa, että La Sibila myy korvikkeen raaka-aineen Uuteen-Seelantiin, missä siihen lisätään vitamiinit ja kivennäisaineet ja pannaan pakkaukseen Uuden-Seelannin leimat.
Federico Boglione opiskeli liiketaloutta Rosarion yliopistossa, mutta sai opin liikemieheksi isältään. Hän oli 23-vuotias, kun isällä todettiin syöpä vuonna 1990. Lääkäri antoi vain vähän toivoa ja sanoi, että Federicon on syytä opetella asiat nyt, jos aikoo jatkaa bisnestä.
Isä eli vielä 17 vuotta, ja poika käytti koko sen ajan oppiakseen. ”Emme koskaan riidelleet, vaan tapasimme jatkuvasti, keskustelimme ja rakastimme toisiamme.”
Bisneksen teko Argentiinassa on oma taiteenlajinsa: hallitus muuttaa sääntöjä koko ajan, joten on oltava nopea reagoimaan eikä mitään voi suunnitella pitkälle etukäteen. Yksin ei pärjää, vaan on löydettävä oikeat kumppanit.
”Argentiinassa voi tehdä paljon rahaa. Mutta voi myös hävitä, jos hallitus päättää vaikka panna uuden veron.”
Boglione esittelee toimittajajoukolle tehdastaan ja työntekijöitään ylpeänä. Kaikkiaan Los Lazoksen palveluksessa on 760 henkeä ja perheen yhtiöiden liikevaihto on noin 450 miljoonaa euroa. Kolmen tehtaan ja neljän maatilan lisäksi perheellä on maata myös Uruguayssa ja Illinoisissa Yhdysvalloissa.
Kun Boglionelta kysyy hänen bisneksensä arvoa, vastaukseksi saa vain ystävällisen naurahduksen.
Vaikka tehtaat tahkoavat rahaa, maanviljely on isännälle sydäntä lähinnä.
”Jos et investoi maatilaan, mikään ei muutu. Pelaat omaa peliäsi ja teet omaa tulostasi. Tehtaalla pitää investoida koko ajan, koska kilpailu on kovaa. Isä sanoi aina, että teollisuusmies on miljonääri ilman penniäkään rahaa.”
”Pidän maanviljelystä. Voit aina rakentaa uuden samanlaisen tehtaan, mutta jos myyt maatilan, mistään et löydä toista samanlaista.”
RIITTA MUSTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
