Vuoden lammastila: Oikealla markkinoinnilla lampaanliha löytää uuden asiakaskunnan – joukossa myös entisiä vegaaneja
Vuoden lammastilana palkitun Tolvilan kartanon lampuri Jarmo Latvanen ihmettelee, miten Suomi aikoo selittää EU:n komissiolle, että maisemanhoitoala väheni lähes viidenneksen viime vuonna.
Maisemanhoito on osa Tolvilan kartanon lammastilan toimintaa. Tila kasvattaa suomenlampaita. Kuva: Pirjo LatvanenLampaanlihan tuotannossa on potentiaalia, uskoo Vuoden lammastilana palkitun Tolvilan kartanon omistaja, lampuri Jarmo Latvanen.
”Esimerkiksi tamperelainen ruokakauppa haluaisi lihaa myyntiin, mutta tuotantomme ei riitä siihen. Samasta syystä lopetimme myynnin ravintoloihin.”
Nyt Latvasen tila Tampereen kupeessa Akaassa myy koko 150 uuhen karitsanlihatuotantonsa suoraan kuluttajille. Jotta tämä onnistuu, karitsoinnit ja siten koko vuoden kierto suunnitellaan pääsiäisen ajankohdan mukaan. Myyntipäiviä pidetään omassa myymälässä runsaan kuukauden välein pitkin vuotta.
Latvanen uskoo, että oikeanlaisella markkinoinnilla lampaan ja karitsan lihalle löytyy yhä vahvemmin oma asiakaskuntansa. Hän näkee lampaan vaihtoehtona myös kuluttajille, jotka eivät syö paljon lihaa.
”Meillä on useita sellaisia asiakkaita, jotka eivät osta muuta lihaa ollenkaan. Asiakkaana on myös entisiä vegaaneja.”
Lihan ostaminen suoraan tilalta on kokonaisuus, josta haetaan muutakin kuin itse tuotetta. Tolvilan Paimenen makasiinissa on myös pieni kahvitarjoilu ja ostosten ohessa on mahdollista rapsutella lampaita.
”Meillä on useita sellaisia asiakkaita, jotka eivät osta muuta lihaa ollenkaan. Asiakkaana on myös entisiä vegaaneja.” Jarmo Latvanen
Toiveikkuudesta huolimatta myös Latvanen näkee uhkakuvat alan ympärillä.
”On surullista, jos hallinto ei niitä näe ja pian saatavilla on enää uusiseelantilaista lammasta.”
Hänen mielestään osa ongelmaa on, että virkamiehillä on liikaa valtaa, jota poliitikot eivät uskalla rajoittaa.
”Esimerkiksi perinnebiotooppien tulkintaan liittyvä muutos on selvä osoitus huonosta hallinnosta.”
”Perinnebiotooppien tulkintaan liittyvä muutos on selvä osoitus huonosta hallinnosta.” Jarmo Latvanen
Latvanen kertoo, että tilat ovat tehneet valituksia asetuksen vääristä tulkinnoista Suomessa.
”Ne eivät palvele sitä, mikä on EU:n tavoite monimuotoisuuden säilyttämisessä ja luontokadon estämisessä. Se unohtuu, että alue edistää monimuotoisuutta, vaikka se ei tuottaisi rehua”, Latvanen sanoo viitaten esimerkiksi kivikoihin ja kallioihin.
”Miten Suomi selittää EU:n komissiolle, että tavoitteesta huolimatta kokonaisala väheni lähes viidenneksen viime vuonna”, lampuri pohtii.
”Monimuotoisuus on sanahelinää, kun toimet ovat tätä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






