Myöhäinen mustaherukkajäi koleiden säiden armoille
Herukan poimintakoneella korjattiin satoa Markkulan marjatilalla Multialla. Juha Sorri Kuva: Viestilehtien arkistoMustaherukan korjuu on loppusuoralla. Sen sato ei päätä huimaa.
”Kukinnan ja kevään aikaiset kylmävioitukset heikensivät satoa”, arvelee erikoiskonsulentti Tuija Tanska Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta.
Keski-Suomessakin on paikoin jääty alle normisadon.
”Puna- ja valkoherukka kukkivat aikaisemmin, joten ne ehtivät pölyttyä. Myöhäisempi mustaherukka jäi sateiden armoille”, epäilee Janne Miettinen, KM Peltomarjat -osuuskunnan jäsen.
Hyvääkin on luvassa, sillä punaherukka ei tänä vuonna kursaile.
”Lähellä huippusatoa mennään. Punaherukalle on tyypillistä, että sato vaihtelee vuodesta toiseen”, Miettinen kertoo.
12 tilan osuuskunnan hehtaarisadot ovat 6 000 kilosta ylöspäin.
Alueen kiviset ja karut maat suosivat herukan viljelyä.
Osuuskunnan pelloilla viljellään myös kotipuutarhoissa harvinaisempaa valkoherukkaa.
Sitä käyttää pääasiassa viiniteollisuus.
Puna- ja valkoherukkaa viljellään huomattavasti vähemmän kuin mustaherukkaa. Tänä vuonna satoa on odotettavissa 255 hehtaarilta.
Karviainen on herukkamaailman höyhensarjalainen 30 hehtaarin viljelyalallaan.
Viljelyalojen alamäkeä on vauhdittanut juomateollisuuden painottuminen Keski-Eurooppaan.
Toivoa antaa muiden markkinoiden piristyminen ja varovaisen nousujohteinen hinta.
”2000-luvun alavireen jälkeen kaikkia muita paitsi valkoherukkaa kysytään”, Miettinen summaa. ”Olemme päässeet hinnoittelussa tavoitteiden suuntaan.”
Suomalaisen herukan valtteja ovat maun lisäksi puhtaus ja vastuullinen tuotantotapa.
”Olemme onnellisessa asemassa, että meillä on puhdas tuote, jota ei tarvitse kuumakäsitellä”, Miettinen toteaa.
Hintoja höykyttää Puola, joka on karannut 27 000 hehtaarin viljelyalallaan muiden EU-maiden ulottumattomiin.
Tanskan mukaan herukka on tehnyt tänä vuonna toreilla hyvin kauppansa, vaikka kysyntähuippu taittunee koulujen alun ja sateiden jälkeen.
Toreilla haluttaisiin käsin poimittua marjaa, mutta sitä on hankalasti saatavilla korkeiden tuotantokustannusten vuoksi.
Kauppojen hyllyille nostetaan pehmeäkuorista ja -makuista rasiamarjaa, mutta puhtaan marjan maku ei aina ratkaise. Mustaherukka pitäisi Tanskan mukaan tuotteistaa päivittäiseen käyttöön sopivaksi.
”Kaikki tietävät, että herukka on äärimmäisen terveellistä ja hyvää. Se pitäisi vain tehdä sellaiseen muotoon, että sitä myös käytettäisiin”, Tanska pohtii.
”Olen huomannut katsellessani oman nuorison touhuja, ettei siellä lähdetä tiivisteillä läträämään. ”
Vaikka kotipihan pensaiden antimet saattavat houkutella vanhanaikaisempiin syöntitapoihin mieltyneitä, vielä kannattaa malttaa mielensä.
”Viikon päästä mustaherukoiden makeus on oikealla kohdallaan”, Miettinen neuvoo. ”Kypsän herukan maku on vertaansa vailla.” TUULIKKI VIILO
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
