Pienteurastamon perustaminen kiinnostaa – syynä lähiruokabuumi

Yhä useampi haluaa tuntea lihan alkuperän ja tuotantotavan. Lähiruoka on tässä kisassa vahvoilla. Kuva: Rasmus Harkonen

Pienteurastamoja tuntuu nyt nousevan joka puolelle maata. Mistä yhtäkkinen innostus johtuu?

Tärkein syy on vahva lähiruokabuumi, Suomen teurastamoyrittäjien yhdistyksen puuhanainen, Muhniemen Lahtivajan yrittäjä Kaarin Knuuttila kertoo.

Kuluttajat arvostavat yhä enemmän paikallisia, yksilöllisiä tuotteita. Varsinkin moni pienehkö lihatila pystyy hakemaan lisähintaa ja parempaa kannattavuutta teurastuttamalla ja leikkauttamalla lihan ja myymällä sen itse.

Isot teurastamot eivät pysty tarjoamaan rahtiteurastusta niin paljon kuin sitä kysytään, Knuuttila kertoo. Uudet pienteurastamot paikkaavat aukkoa.

Knuuttila pystyy heti lonkalta luettelemaan monta uutta pienteurastamohanketta.

Vallan Maukas avasi syksyllä Vehmaalla, Karisalmen Kotiliha toimii Jämsässä ja Pieksämäen entiselle sonniasemalle toimintaa virittelee osuuskunta Lähiteurastamo Sakke, hän poimii esimerkkejä.

Maa- ja metsätalousministeriö helpotti heinäkuussa pienteurastamoihin liittyviä säädöksiä.

Naudan, sian, hevosen, lampaan ja vuohen suurin sallittu teurastusmäärä viisinkertaistui tuhannesta eläinyksiköstä yhteensä 5 000 eläinyksikköön vuodessa.

Ylärajan alapuolella pysytteleminen tietää helpotuksia joihinkin säädöksiin isoon teurastamoon verrattuna.

Knuuttilan mukaan muutos oli tervetullut, mutta ei niin merkittävä, että se selittäisi nykyisen pienteurastamobuumin.

"Kaikki muu byrokratia jatkuu ehkä entistäkin tiukempana. Periaatteena on edelleen, että jos jotakin ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty", hän sanoo.

Suomessa on 43 toiminnassa olevaa hyväksyttyä pienteurastamoa, ylitarkastaja Noora Salin Evirasta kertoo.

Riistankäsittelylaitoksia ei ole tässä lukemassa mukana, ei myöskään poroteurastamoita.

Pienteurastamojen kirjo on suuri: isoimmat toimivat säännöllisesti viikoittain, osalla esimerkiksi lammasteurastamoista on vain syys- ja kevätsesonki ja pienimmät saattavat toimia vain muutaman viikon vuodessa, johtava asiantuntija Eeva-Riitta Wirta Evirasta kertoo.