Kielimuurin madaltaminen parantaa tilan työturvallisuutta
Yhteisen kielen puute voi olla riski työturvallisuudelle ja -terveydelle. Siksi ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämiseen pitää paneutua erityisen huolellisesti.
Ihminen oppii parhaiten tekemällä itse. Kun eri työvaiheita neuvotaan työntekijälle, on hyvä pyytää häntä tekemään perässä.
”Ei riitä, jos kysyy, että ymmärrätkö”, sanoo tutkija Kim Kaustell Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Kaustell painottaa, että ei pidä neuvoa vain työn onnistumista. Työntekijän on syytä tietää, miten selvitä tavallisista ongelmista.
”Onnettomuus voi syntyä siitä, jos kone tai lamppu hajoaa, ja työntekijä yrittää korjata sitä jollakin vippaskonstilla. Tällaiset tilanteet pitää ennakoida.”
MTT:n ja norjalaisten yhteishankkeessa on tavoitteena löytää käytännön keinoja, jotka edistäisivät ulkomaalaisten työntekijöiden työhyvinvointia. Suomessa hanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Maatalous työllistää noin 15 000 ulkomaalaista vuodessa. Heistä valtaosa tulee Itä-Euroopasta ja tekee kausityötä puutarhatiloilla. Kaustellin mukaan vierastyövoiman määrä on selvässä kasvussa.
Ulkomaalaisista työntekijöistä iso osa on opiskelijoita, jotka arvostavat ansioiden lisäksi vieraan kulttuurin näkemistä.
Kulttuurikokemukset voivat kuitenkin törmätä kielimuuriin. Lisäksi moni ulkomaalainen potee koti-ikävää.
Työnantaja voi helpottaa tilannetta järjestämällä työntekijöilleen jotain tekemistä myös vapaa-aikana. Lisäksi yhdessä oleminen kasvattaa keskinäistä luottamusta, mikä puolestaan edistää työturvallisuutta.
Puutarhayrittäjät pitävät rekrytointia ja työnjohtamista vaikeana, koska sitä ei juuri opeteta maatalousalan oppilaitoksissa, kertoo tutkija Pia Smeds MTT:stä. ”Vaikeudet kärjistyvät, kun palkataan ulkomaalaisia eikä ole yhteistä kieltä ja kulttuuria.”
Smeds työskentelee Makeran rahoittamassa Maavoima-hankkeessa.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
