Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Mainos: KWS SCANDINAVIA A/S

    Rehumaissi kiinnostaa yhä useampaa – enemmän energiaa hehtaarilta

    Monella suomalaisella karjatilalla maissin viljelyä on harkittu. Voisiko se täydentää nurmirehua? Tuottaisiko se enemmän energiaa hehtaarilta? Ja ennen kaikkea – ehtisikö se varmasti valmistua Suomen kesässä?
    KWS on testannut maissilajikkeita yhteistyössä suomalaisten karjatilojen kanssa. Kuvassa KWS:n Country Manager Anu Jumppanen demopellolla.
    KWS on testannut maissilajikkeita yhteistyössä suomalaisten karjatilojen kanssa. Kuvassa KWS:n Country Manager Anu Jumppanen demopellolla. 

    Viime vuosina yhä useampi viljelijä on päättänyt kokeilla. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia: oikein valitulla lajikkeella maissi on tuottanut kilpailukykyisen sadon ja energiapitoisen säilörehun. Samalla maissi on tuonut uusia mahdollisuuksia rehuntuotannon suunnitteluun ja viljelykiertoon.

    Maissi on varteenotettava vaihtoehto tiloille, jotka etsivät keinoja lisätä rehuomavaraisuutta ja parantaa ruokinnan energiapitoisuutta.

    Pohjoisissa oloissa tarvitaan aikaisia, kylmänsietokykyisiä ja varman tähkänmuodostuksen omaavia lajikkeita, jotka tuottavat korkean kuiva-ainesadon ja energiapitoisen rehun myös lyhyessä kasvukaudessa.
    Pohjoisissa oloissa tarvitaan aikaisia, kylmänsietokykyisiä ja varman tähkänmuodostuksen omaavia lajikkeita, jotka tuottavat korkean kuiva-ainesadon ja energiapitoisen rehun myös lyhyessä kasvukaudessa. 

    Lajike ratkaisee onnistumisen

    Maissin viljelyssä lajikevalinta ratkaisee. Suomen oloissa tarvitaan aikaisia ja varmoja lajikkeita, jotka lähtevät nopeasti kasvuun keväällä, muodostavat varmasti tähkän ja saavuttavat sopivan kuiva-ainepitoisuuden korjuuhetkellä.

    Sato ja energiasisältö on kaiken perusta

    • Korkea kuiva-ainesato → enemmän rehua ja energiaa hehtaarilta
    • Korkea tärkkelyspitoisuus → energiapitoinen säilörehu
    • Hyvä kuitu–tärkkelys -tasapaino → hyvä sulavuus ja maittavuus

    ”Enemmän energiaa per hehtaari – ei vain vihreää massaa.”

    Suomen oloihin sopivia KWS-lajikkeita saatavilla Suomesta

    KWS:n rehumaissilajikkeita on tästä keväästä alkaen saatavilla Suomesta yhteistyössä Tilasiemen-ketjun kanssa. Valikoimaan kuuluu suomalaisilla karjatiloilla testattuja lajikkeita, jotka vastaavat viljelijöiden keskeisiin odotuksiin: aikaisuuteen, varmuuteen ja hyvään rehuarvoon.

    Tilasiemen-ketjun kanssa tehtävä yhteistyö tuo KWS:n lajikkeet helposti saataville ja tukee viljelijää lajikevalinnassa ja viljelyn suunnittelussa. Yhdessä Tilasiemenen kanssa KWS haluaa olla viljelijälle kumppani, joka yhdistää kansainvälisen jalostusosaamisen ja paikallisen ymmärryksen suomalaisen maatalouden tarpeisiin.

    Maissi on parempi korjata 2–3 päivää liian aikaisin kuin viikko liian myöhään.
    Maissi on parempi korjata 2–3 päivää liian aikaisin kuin viikko liian myöhään.  

    Maissi osaksi tilan rehustrategiaa

    Maissin viljely ei vaadi täydellistä muutosta tilan tuotantoon, vaan se voidaan ottaa käyttöön vaiheittain. Moni viljelijä on aloittanut pienellä alalla, oppinut viljelyn käytännöt ja laajentanut viljelyä kokemusten karttuessa.

    Kun lajikevalinta on oikea ja viljely suunniteltu huolellisesti, maissi voi tuoda tilalle enemmän energiaa hehtaarilta, joustavuutta rehuntuotantoon ja uusia mahdollisuuksia talouden kehittämiseen.

    Maissin onnistuminen Suomessa – 8 keskeistä tekijää

    1. Lajike ratkaisee onnistumisen

    Oikea lajikevalinta on avain sekä viljelyvarmuuteen että satopotentiaaliin.

    2. Maissin on onnistuttava joka vuosi

    Maissin pitää onnistua luotettavasti joka kasvukaudella – ei vain hyvinä vuosina.

    3. Lajikkeen FAO-luokka on tärkeä

    Tärkein yksittäinen tekijä on lajike ja sen oikea-aikaisuus Suomen olosuhteisiin.

    4. Fosfori nopeuttaa kehitystä

    10–15 kg fosforia kylvön yhteydessä voi aikaistaa korjuuta jopa viikolla.

    5. Korjuussa ajoitus ratkaisee

    Maissi on parempi korjata 2–3 päivää liian aikaisin kuin viikko liian myöhään.

    6. Kukinnasta korjuuseen

    Kukinnan päättymisestä korjuuseen kuluu yleensä noin 7–8 viikkoa.

    7. Kasvuston fysiologia kukinnan jälkeen

    Kukinnan jälkeen varren ja lehtien kasvu pysähtyy, ja niiden NDF-pitoisuus saavuttaa huippunsa.

    8. Kasvurytmi Suomen oloissa

    Säilörehumaissin on oltava valmis korjattavaksi ennen lokakuun alkua, sillä sen jälkeen riskit kasvavat nopeasti.

    Facebook // Instagram

    Mainos: KWS SCANDINAVIA A/S