Sikalalle iso lasku kehnosta sadosta

Juho Riuttamäki korjasi rehuviljaa naapurin pellolla viime viikolla. Sadon hän ostaa ja käyttää lihasikalassa rehuna. Kuva: Pasi Leino

Kuivuus ei ole kohdellut tätä seutua ollenkaan pahiten Suomessa. Silti tulos painuu reilusti tappiolle, mikäli sianlihan hintaan ei saada tuntuvaa korotusta, laskee lihasikalaa Huittisissa pitävä Juho Riuttamäki.

Riuttamäki arvelee, että kuivuudesta johtuvat tappiot ovat yli 50 000 euroa verrattuna normivuoteen, mikäli lihan tuottajahinta ei liikahda.

Tilan talous notkahtaa kahta kautta. Kun sato jää 20–30 prosenttia tavanomaista pienemmäksi, rehuviljaa joudutaan ostamaan tavallista enemmän.

Lisäksi ostoviljan ja täysrehujen hinnat ovat nousseet huomattavasti. Kun viime talvena rehuohraa sai 125 eurolla tonnilta, nyt hinta on tilalle toimitettuna lähemmäs 180 euroa. ”Hinta voi nousta edelleen.”

Riuttamäki ostaa vuosittain lähes miljoona kiloa rehuviljaa. Nyt tarve on tätä suurempi.

Rehujen hinta on lähtenyt jo nousuun, tuttuun tapaan etuajassa, sillä tämän syksyn satoa tuskin vielä käytetään täysrehuihin. Pikkupossujen täysrehu maksaa noin 50 euroa tonnilta enemmän kuin vuosi sitten.

Riuttamäen mukaan kustannukset nousevat niin paljon, että tulos painuu väkisin tappiolliseksi, jos sianlihan tuottajahintaan ei saada tuntuvaa korotusta.

Hän laskee korotustarpeeksi 20–25 senttiä lihakilolta, jotta tulos pysyisi edes ennallaan, vaikka heikko tulos on ollut tähänkin saakka.

Korotustarve olisi vielä suurempi, jopa 35 senttiä lihakilolta, mutta korotuspainetta kompensoi osittain soijan halpeneminen lähes sadalla eurolla tonnilta, Riuttamäki kertoo.

Kauppa on Riuttamäen mielestä avainasemassa tuottajahintojen nostamisessa, mutta hän epäilee, ettei pikaista korjausta ole luvassa.

Raaka-aineet on myyty teurastamolta yli puoleksi vuodeksi eteenpäin eikä kaupalla ole välttämättä intressiä avata jo tehtyjä sopimuksia.

Toisaalta tilanteen pitkittyminen voi merkitä tuotannon merkittävää supistumista, mikä ei ole kaupankaan etujen mukaista.

Kovin pitkään tappiollista tuotantoa ei voi eikä kannata jatkaa. ”Ei monen tuhannen euron tappiota viikossa tilan talous kestä”, isäntä pohtii.