Kaupan hintapuheet voivat olla kilpailulain vastaisia, MTK epäilee – ”Lakiuudistus ei nosta ruuan hintaa”

Elintarvikemarkkinalain uudistus ei MTK:n mukaan uhkaa kaupan omia tuotemerkkejä.  Kuva: Sanne Katainen

Vähittäiskaupan esittämät väitteet elintarvikemarkkinalain uudistuksesta ja ruuan hinnan noususta ovat puhdasta pelottelua vailla faktapohjaa, toteaa MTK tiedotteessaan. Järjestön mukaan määräävässä markkina-asemassa olevan kaupan hintapuheet voivat olla kilpailulain vastaisia.

“Kaupan väitteet ovat retoriikkaa – eivät faktaa. Uudistus ei nosta ruoan hintaa, eikä se uhkaa private label -tuotteita. Lakiuudistuksessa kyse on siitä, että vahvempi osapuoli ei voi jatkossa käyttää asemaansa väärin, ja heikompi saa tarvitsemansa suojan”, sanoo tiedotteessa MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä.

Hemmilän mukaan kauppa on käynnistänyt kampanjan, jolla se kuluttajien lisäksi pyrkii pelottelemaan lakimuutoksesta päättävää eduskuntaa.

”Pelotteluun ei saa taipua. Kilpailuviranomaisen olisi syytä tutkia, sisältävätkö määräävässä asemassa olevan kaupan hintapuheet kilpailulain vastaista hintasignalointia.”

Lakiesityksen keskeinen osa on käänteinen todistustaakka tilanteissa, joissa ostajan toiminnan voidaan epäillä olleen lainvastaista.

“Moni tuottaja on jättänyt epäkohdat kertomatta kostotoimien pelossa. Tämä uudistus muuttaa tilanteen. Se madaltaa elintarviketeollisuuden ja viljelijän kynnystä tuoda epäasiallinen kohtelu esiin ja nostaa kaupan kynnystä käyttää painostusta”, Hemmilä sanoo.

MTK:n mukaan kaupan hallussa olevan myynti- ja menekkidatan epätasainen jakautuminen on yksi suurimpia ruokaketjun rakenteellisia ongelmia.

“Tieto on valtaa. Kun tieto jakautuu tasaisemmin, koko ketju pystyy tekemään parempia päätöksiä: investoimaan, innovoimaan ja ennakoimaan. Lopulta kuluttaja hyötyy läpinäkyvyydestä ja vakaammasta markkinasta”, Hemmilä sanoo.

MTK pitää välttämättömänä, että elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltaa ei kavenneta.

“Jos valtuutettu ei voi puuttua epäkohtiin, etenkin yksittäisiin tapauksiin, laki menettää tehoaan. Tavoitteena ei ole lisätä byrokratiaa, vaan varmistaa, että sääntöjä noudatetaan”, Hemmilä sanoo.

Elintarvikemarkkinalain uudistus ei MTK:n mielestä aseta ketjun osapuolia vastakkain.

“Suomalainen ruokaketju toimii vain, jos sen kaikki osat voivat luottaa toisiinsa. Reilut pelisäännöt ja läpinäkyvät sopimukset ovat koko järjestelmän etu”, Hemmilä painottaa.