ASF-lihan pääsy Suomeen aivan mahdollista: Tullin haltuun päätyi matkustajilta lähes 7 500 kiloa ruokaa viime vuonna ‒ osan löysivät ruokakoirat

Aino on toinen Tullin ruokakoirista. Arkistokuva.  Kuva: TULLI

Afrikkalaisen sikaruton kolkutellessa Suomen rajoilla moni pohtii, kuinka tiukasti lihan tuontia maahan valvontaan.

EU:n ulkopuolelta yksittäinen liha- ja maitotuotteiden tuonti on kokonaan kielletty ja kaupallisesti tuotavat eläimet ja eläinperäiset tuotteet vaativat eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen, jonka jälkeen ne tulliselvitetään, kertoo tulliylitarkastaja Tiia Sulander-Seppänen.

EU:n sisäliikenteessä Tullin valvontatoimien on oltava aina kohdennettuja, profilointiin tai esimerkiksi ennakolliseen tietoon perustuvia. Rutiininomaisia tarkastuksia esimerkiksi pakettiautojen lasteihin ei siis tehdä.

Lihan kaupallista sisämarkkinatuontia valvovat kuntien elintarvikevalvontayksiköt. Sianlihan lähtömaan viranomaisilla on vastuu siitä, että ASF:n torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä noudatetaan, eikä määräystenvastaista sianlihaa ja siitä valmistettuja tuotteita toimiteta muihin jäsenmaihin.

Baltian maat ovat jo pitkään kuuluneet suurimmaksi osaksi rajoitusvyöhykkeeseen, jolta yksityishenkilöt eivät saa tuoda omaan käyttöönsä sian- eikä villisianlihatuotteita ilman soikeaa EU-tunnistusmerkkiä. Alueen ulkopuolelta yksityishenkilö saa tuoda ilman tunnistusmerkkiä sianlihatuotteita, mutta ei villisianlihaa. Ruotsin Fagerstan tartuntavyöhykkeeltä ei saa tuoda villisianlihaa Suomeen edes omaan käyttöön.

Tullin ruokakoirat Aino ja Rico ovat tärkeässä roolissa eläintautien, kuten ASF:n torjunnassa. Koirat tunnistavat liha- ja maitotuotteet kaikissa muodoissa, Sulander-Seppänen kertoo.

Ruokakoirat työskentelevät pääsääntöisesti itärajalla ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Viime vuonna matkustajien vapaaehtoisesti luovuttamien sekä Tullin haltuunottamien eläinperäisten elintarvikkeiden määrä oli lähes 7 500 kiloa. Näistä yli 1 600 kiloa löysivät Rico ja Aino.