Eläinten hyvinvoinnin edistämisessä vapaaehtoisuus päihittää pakon
Vaikka kotieläintilat ovat EU-vuosina kasvaneet voimakkaasti, monilla mittareilla hyvinvointi on ottanut isoja askelia parempaan, kiitos alansa kehitystä ja tutkimusta sekä yhteiskunnan ja kuluttajien odotuksia tiiviisti seuraavien viljelijöiden.
Vapaaporsitus on yleistynyt suomalaisilla sikatiloilla. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoSaparonsa säilyttävät siat sekä eläinten stressiä vähentävä koko broileriparven kasvattaminen teurasikään asti ovat suomalaisessa kotieläintuotannossa itsestäänselvyyksiä. Meillä eläinten terveyttä ja hyvinvointia turvataan ennen muuta ennaltaehkäisemällä riskejä. Vaikka kotieläintilat ovat EU-vuosina kasvaneet voimakkaasti, monilla mittareilla hyvinvointi on ottanut isoja askelia parempaan, kiitos alansa kehitystä ja tutkimusta sekä yhteiskunnan ja kuluttajien odotuksia tiiviisti seuraavien viljelijöiden.
Uutta eläinten hyvinvointilakia valmisteltaessa nähtiin moneen otteeseen, miten osa sen sisältöön kantaa ottaneista eläinsuojelijoista ja poliitikoista näki eläinten hyvinvoinnin paranevan vain lakiteitse asetetuilla pakoilla.
Samaan aikaan esimerkiksi eurooppalaispossujen saparojen katkaiseminen osoittaa, miten heikkoa pakottava lainsäädäntö viime kädessä voi olla. Siat purkavat kokemaansa stressiä puremalla lajitovereidensa häntiä, mikä välittömän kivun ohella aiheuttaa eläimille esimerkiksi vakavia tulehduksia. Siksi monissa maissa sikojen hännät katkotaan edelleen rutiininomaisesti sen sijaan, että hännänpurentaa ehkäistäisiin vähentämällä eläinten kokemaa stressiä. Vaikka saparoiden rutiininomainen katkonta on kielletty koko EU:ssa, Suomi ja Ruotsi ovat unionissa poikkeusmaita, joissa saparoita ei typistetä.
Suomessa kotieläintuotanto on kehittynyt vahvasti juuri tuottajalle vapaaehtoisin järjestelmin. Suuri osa kotieläintiloista kuuluu Eläinten terveys ETT ry:n ylläpitämiin hyvinvointijärjestelmiin, joiden olennainen osia ovat eläinlääkärin kanssa tehty terveydenhuoltosopimus ja tämän suorittamat säännölliset terveydenhuoltokäynnit, joilla annetaan tarvittaessa neuvontaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Suuri osa kotieläintiloista on tehnyt myös eläinten hyvinvointikorvaussitoumuksen, joka vaatii tilalta lain vaatimukset ylittäviä toimia.
On muistettava, että viime kädessä vakavimpia uhkia kotieläinten hyvinvoinnille on tilojen ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin. Kuten Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä MT:n haastattelussa 8.11. toteaa: ”Taloudellinen kannattavuus on edellytys sille, että ihmiset ja eläimet voivat hyvin”.
Suomessa kotieläintuotanto on kehittynyt vahvasti juuri tuottajalle vapaaehtoisin järjestelmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
