30 vuotta eläinten terveyden asialla – tautitorjunnan työrukkanen sai oman historiikin

Saparolliset siat ovat esimerkki siitä, mihin kotimainen ruokaketju vapaaehtoisin toimin ETT:n johdolla on päässyt.  Kuva: Markku Vuorikari

Toukokuussa 1994 maa- ja metsätalousministeriössä pidettiin kokous, jonne oli kutsuttu suuri joukko kotieläintoimialojen organisaatioiden edustajia.

Heitä yhdisti huoli siitä, miten Suomi pystyisi turvaamaan tuotantoeläinten terveyden ja rehujen puhtauden, kun ETA-sopimus ja jo tuolloin lähes varmalta näyttänyt EU-jäsenyys poistaisivat karanteenikäytännöt, rajatarkastukset ja niihin liittyvät tutkimukset.

Huoli kiteytyi teoiksi ja kesäkuussa perustettiin Eläintautien torjuntayhdistys ETT, joka nykyään on nimeltään Eläinten terveys ETT.

ETT otti käytännössä kantaakseen vastuun siitä, että elinkeino tuottajista teollisuuteen huolehtii yhteistyössä ja vapaaehtoisin toimin eläintautien riskienhallinnasta, tuonnin ohjauksesta, eläinten terveydenhuollosta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämisestä.

Yhdistyksen 30-vuotinen taival on koottu historiikkiin, joka julkaistiin Helsingissä 29. syyskuuta. Historiikin on kirjoittanut Tuija Huhtamäki.

Historiikki on näköalapaikka kansainvälisestikin poikkeuksellisen yksituumaiseen tekemiseen elintarvikeketjussa.

Huhtamäki on haastatellut kirjaa varten useita henkilöitä, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, millainen ETT tänä päivänä on.

Kirjan sisältö on selkeästi jaoteltu neljään osaan: perustaminen, toiminnan kehitys ja laajeneminen, mitä 30 vuodessa saatiin aikaan ja katse tulevaan.

Historiikin rakenteen ansiosta hyvän käsityksen ETT:n merkityksellisestä toiminnasta suomalaisen ruokaturvallisuuden eteen saa niin selaillen sivuja sieltä täältä kuin lukien järjestelmällisesti alusta loppuun.