Yhteistyö on suojannut Suomea monelta eläintaudilta – eläinterveystyö on juhlan arvoinen

Suomen kotieläintuotanto on pystytty suojaamaan useimmilta tartuntataudeilta yhteistyön avulla. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari, Johannes Tervo, Anna-Katri Hänninen

Pääkirjoitus|Lihantuotanto

1.10.202504:00

Pääkirjoitus

Juhani Reku

Afrikkalainen sikarutto eli ASF on jyllännyt jo usean vuoden ajan eri puolilla Eurooppaa, ja erityisen vakavaksi tilanne on äitynyt kolmen viime kuukauden aikana Virossa. Tämä aiheuttaa merkittävän uhan myös Suomelle, vaikka taudin yleisin levittäjä eli rajojen yli kulkevat villisiat eivät meren yli tänne pääsekään. Tauti voi levitä myös ihmisten mukana, ja Suomenlahden yli kulkee matkustajia koko ajan. Monella suomalaistilan työntekijällä on jopa koti joko Virossa tai jossain muussa ASF-maassa.

Uhka piilee myös Venäjällä, jossa tautia esiintyy runsaasti. Suomen rajan läheisyydessä tautia ei ole kuitenkaan havaittu vuoden 2012, ja siihenkin asti tapaukset ovat olleet yksittäisiä. Toisaalta Virossa on jo herännyt epäily siitä, että venäläiset levittävät tautia maahan tahallisesti (mt.fi 1.10.).

Työ ASF:n kaltaisen tartuntataudin Suomeen leviämisen estämiseksi on hankalaa ja vaatii lukemattomien tahojen väsymätöntä yhteistyötä. Onkin perusteltua, että sianlihantuottajia edustava Suomen Sikayrittäjät ry päätti tänä vuonna myöntää Vuoden sikateko -tunnustuksensa Ruokaviraston ASF-torjuntatiimille. Perusteluna on tiimin tuloksellinen yli kymmenen vuotta jatkunut uurastus tiiviissä yhteistyössä sikaelinkeinon kanssa. (MT 29.9.)

Viime päiviin osui myös toinen eläintautien torjuntatyöhön liittyvä merkkipaalu, kun aikanaan Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT ry) nimellä perustettu Eläinten terveys ETT ry juhlisti 30-vuotista työtään julkaisemalla maanantaina toimintavuosiaan luotaavan historiikin.

Yhdistys tosin perustettiin virallisesti jo kesäkuussa 1994 turvaamaan Suomen hyvää tartuntatautitilannetta, jonka riskiksi oli nousemassa puoli vuotta myöhemmin alkavan EU-jäsenyyden myötä vapautuva eläin-, rehu- ja elintarviketuonti. Siinä missä vuoden 1994 loppuun Suomen hyvää tautitilannetta edesauttoivat tiukat rajamuodollisuudet sekä kansalliset määräykset, jäsenyyden myötä eläin-, rehu- ja elintarviketuonnin rajoituksista ja rajatarkastuksista oli valtaosaltaan luovuttava. Siksi EU-jäsenyyden arvioitiin olevan iso riski suomalaisten tuotantoeläinten terveydelle.

Yhä edelleen yli 30 vuotta myöhemmin Suomen eläintautitilanne on monin tavoin parempi kuin monessa muussa EU-maassa. Siitä on kiittäminen ennen muuta koko tuotantoketjun eli kotieläintilojen itsensä sekä teurastamoiden ja teollisuuden, tuotantopanosvalmistajien ja viranomaisten yhteistyötä.

Tekstiä muokattu 1.10. kello 13.50: Tekstistä poistettu maininta ASF:n esiintymisestä Venäjällä Karjalan alueella ja korjattu Venäjän esiintymien sijaitsevan tätä etelämpänä.