MTK:n maatalousjohtaja ihmettelee vääntöä eläinsuojelulaista: "Luulisi, että hallituksella olisi suurempiakin huolenaiheita"
Maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan valmisteltu laki on hyvä kompromissi, jossa tehtiin parannuksia eläinten lajin mukaiseen käyttäytymiseen ja otettiin huomioon taloudelliset realiteetit.Eläinsuojelulaista on väännetty hallitusneuvotteluissa.
Samoista kiistanalaisista asioista keskustelu jatkuu kuin edellisellä hallituskaudella, spekuloi MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg. "Parsinavetat ja porsitushäkit, jatkuva vedensaanti."
Nyt odotetaan, millaisia kirjauksia hallitus tekee ja halutaanko lakia muuttaa.
"Tämähän on aika paljon kiinni siitä, miten laajasti tuotantoeläimillä pitää olla oikeus luontaiseen käyttäytymiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen. Se on periaatekysymys, johon haettiin koko hyvinvointilain valmistelun ajan kompromissia."
Hyvinvointilakia valmisteltiin pitkään asiantuntijoiden voimin. Åbergin mukaan valmisteltu laki on hyvä kompromissi, jossa tehtiin parannuksia eläinten lajin mukaiseen käyttäytymiseen ja otettiin huomioon taloudelliset realiteetit.
"Laki valmisteltiin hyvin laajalla asiantuntijatyöllä, miksi sitä pitää lähteä avaamaan uudestaan?"
Se on edelleen ikävä totuus, että Suomessa on kilpailtava avoimilla EU-markkinoilla. Kilpailukyky on otettava huomioon, Åberg sanoo. "Kaikki parannukset eläinten hyvinvointiin maksavat. Ne maksaa joko valtio, kuluttaja tai tuottaja."
Eniten maatalousjohtajaa ihmetyttää eläinsuojelulaista vääntäminen hallitusneuvotteluissa.
"Onko hallitusneuvottelut tosiaan sellainen paikka, jossa yksittäisten eläinten käyttäytymisestä kannattaa keskustelua? Luulisi, että hallituksella olisi suurempiakin huolenaiheita", hän kummastelee.
"Vaikea kuvitella, että jollakin puoluejohtajista tai kovin monella kansanedustajalla olisi sellaista erikoisosaamista eläinten hyvinvoinnista mitä asiantuntijalla ei olisi."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

