Maatalous

Syrjäyttääkö solumaatalous maitotilat tulevaisuudessa? – Maatilat voisivat erikoistua kantasolujen tai bioenergian tuotantoon, ehdottaa tutkija

PI-maitoforum 2020 haastoi osallistujat pohtimaan, millä eväillä maidontuotanto menestyy vuonna 2035.
Jaana Kankaanpää
PI-maitoforumin panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että suomalaisesta maidosta tarvitaan lukuja, jotka perustuvat kotimaisen nurmiperustaisen tuotannon arvoihin.

Lypsykarjaan perustuvaa maidontuotantoa on haastettu viime viikkoina jälleen rajusti. PI-maitofoorumin teemana oli katsoa eteenpäin ja pohtia, mitä maidontuotannossa pitää tehdä nyt, jotta menestytään myös vuonna 2035. Näin se myös teki.

Aamupäivän ehkä herättelevimmän puheenvuoron piti tutkija Niko Räty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Räty tutkii parhaillaan suomalaisten viljelijöiden asenteita solumaataloudeksi kutsumaansa tapaan tuottaa esimerkiksi lihaa tai maitoa ilman eläimiä. Tulokset ovat alustavia, mutta niistä nousee esiin sekä kyseenalaistamista että toiveikkuutta.

Solumaatalous-termiä kritisoitiin sekä foorumissa että Rädyn haastatteluissa. Se on suora käännös englannista. Räty puolustaa nimeä sillä, että hänen visiossaan myös pellolla ja maatiloilla on rooli jatkossakin. Tilat voisivat erikoistua esimerkiksi tuottamaan bioenergiaa tai kantasoluja solulihan tuotantoon. Näin turvattaisiin jossain määrin monimuotoisuutta. "Myös päästöoikeuksien myymisen pitäisi olla mahdollista."

Eläintuotantoa tarvitaan koko maahan, jotta monimuotoisuus säilyy, muistuttaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Räty uskoo myös perinteisen ja solumaatalouden yhdistämiseen. "Voisiko esimerkiksi lehmän maitoa ja kaseiinista prosessoitua valkuaista sekoittaa", hän pohtii.

Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Mauri Penttilä nosti esiin pelon, että solumaatalous kiihdyttäisi maaseudun autioitumista. "Tällaiset laitokset varmaan rakennettaisiin kasvukeskuksiin, tuskin niistä tulisi tilakokoluokan yksiköitä."

Avauspuheessaan hän korosti maailmalla nousevien vastuullisuustrendien seuraamisen sekä nuoren sukupolven koulutuksen merkitystä. Samalla on pidettävä huoli, että Suomessa tuotetaan sellaisia maitotuotteita, joista maailmalla halutaan maksaa.

"Maito on se, millä suomalainen maaseutu voidaan pitää elinvoimaisena. Uudenlainen ruoka joutuu aina haastamaan ravitsemuksellisesti maidon, eikä toisin päin."

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistutti, että uudet tuotantotavat pitäisi kohdistaa sinne, missä on hätä saada kaikki ihmiset ruokittua. "Ei pidä ajatella, että on joko karjatalous tai uusi ruoka, molempia tarvitaan."

Räty komppasi Marttilaa. "Pitää nähdä, missä on paikka millekin tuotannolle." Hän korosti myös yhteistyön merkitystä. "Innovaatioita ei synny, jos ollaan omissa poteroissa."

Yksi pelko on, että uudenlaisen tuotannon valtaavat ylikansalliset suuryritykset, kuten Nestlé.

Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesosen mukaan EU:n raskas lupakäytäntö johtaa juuri siihen, että vain suuret toimijat voisivat toimia solumaatalouden alalla.

"Se aiheuttaa paljon keskustelua, ja sillä perusteella se vielä kaadetaan", Pesonen arvioi.

Esimerkiksi Ranska, Italia ja Espanja vannovat vahvasti hajautetun tuotannon nimiin. "Siellä paras ruoka tulee aina omalta alueelta, omasta kylästä tai jopa omasta keittiöstä. Valion tai Arlan kaltaisia isoja toimijoita on harvassa", Pesonen kertoo.

Liisa Pietola arvioi, että suomalaisen maidontuotannon hiilijalanjälki on noin puolet pienempi kuin maailmalla keskimäärin.

"Meidän naudat ovat hiilensä kierrättäneet ja sitoneet", hän totesi aamupäivän päättävässä paneelikeskustelussa. Nurmipohjaisuuden unohtaminen on Pietolan mukaan suurin vääristävä tekijä yleisessä nautatuotannon ympäristövaikutuskeskustelussa "Suomalaisen tuotannon vahvuuksia ei haluta nähdä."

Pesonen sekä Pietola nostivat kumpikin esiin myös sen, että tuottavuuden nousu pienentää ympäristövaikutuksia. Lehmien määrän väheneminen vaikuttaa ilmastoon viilentävästi.

Se, missä vielä voidaan parantaa, on Pietolan mukaan nurmiviljelyn satoisuus. "Maatalouden ilmastokysymykset ratkaistaan siellä, missä niihin voi eniten vaikuttaa, maaperässä."

MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen haastoi puhujia vielä paneelissa ottamaan kantaa esimerkiksi siihen, millä nimillä uusin keinoin tuotettuja elintarvikkeita voi kutsua. Räty ehdotti nimien tarkentamista esimerkiksi lehmän maidoksi.

Pesonen arvioi, että aitous- ja alkuperätekijöitä tullaan määrittämään lähivuosina EU:ssa paljon. "Lähtökohta on, että korvikkeesta ei voi käyttää alkuperäistä nimeä."

Lue lisää

Hammaslääkärilehti: Kasvijuomien runsas käyttö voi aiheuttaa kariesta

Kaurajuoman ilmastovaikutuksesta

Maitotuotteiden korona-ajan kysyntä ylittänyt odotukset – "Keväällä povattu katastrofi ei toteutunut"

Väitös: Öljyn lisäys rehuun paransi maidon ravitsemuksellista koostumusta