Alkutuotanto keskiöön tulevalla hallituskaudella, vaatii maa- ja metsätalousministeriön virkakunta

Ministeriön virkakunta nostaa biokaasun tärkeäksi keinoksi ravinne- ja energiatavoitteissa. Kuvassa keskellä maatilan biokaasulaitos. Kuva: Petteri Kivimäki

Maa- ja metsätalousministeriön virkakunta on laatinut puheenvuoron maa- ja metsätalouden, ruokajärjestelmän sekä luonnonvarojen kehittämisestä tulevalla hallituskaudella 2027–2031.

Puheenvuoro korostaa alkutuotannon merkitystä kansantaloudelle, huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle.

”Kokonaisturvallisuus rakentuu toimivasta ruokajärjestelmästä, metsätaloudesta, vesihuollosta, energiasta ja kriisinkestävistä yhteisöistä”, maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa sanotaan.

Puheenvuoro painottaa kilpailukykyisen maa- ja metsätalouden merkitystä kansantalouden kasvun lähteenä.

Yksityisten investointien edistämistä pidetään keskeisenä keinona vauhdittaa biotaloutta, ruokajärjestelmää ja luonnonvarataloutta ilman pysyviä menolisäyksiä julkiseen talouteen.

Kasvua haetaan biotalouden ja kiertotalouden arvoketjuista, ruokaviennin vahvistamisesta, uusista tuotantotavoista, digitalisaatiosta ja TKI-toiminnasta, uusiutuvan energian ja biokaasutuotannon edistämisestä.

Samalla korostetaan sääntelyn ennakoitavuutta, hallinnollisen taakan keventämistä ja tukijärjestelmien yksinkertaistamista investointien edellytysten parantamiseksi.

Kotimaisen ruuantuotannon riittävyys kaikissa olosuhteissa nähdään keskeisenä tavoitteena myös jatkossa.

Huomiota kiinnitetään kannattavaan maataloustuotantoon, tuotantopanosten omavaraisuuteen, kuten ravinteisiin ja energiaan, sekä ruokajärjestelmän toimintakykyyn kriisitilanteissa.

Keskeisiä toimia ovat ravinnekierrätyksen ja biokaasun investointien edistäminen, kotimaisen typpituotannon kehittäminen, maatalouden sukupolvenvaihdosten tukeminen ja ruokajärjestelmän varautumisen vahvistaminen.

Metsätalouden roolia korostetaan kansantalouden perustana. Tavoitteena on turvata metsäalan kilpailukyky, puuraaka-aineen saatavuus ja metsäbiotalouden investoinnit samalla, kun ilmasto- ja luontotavoitteet huomioidaan.

Myös vesivarojen ja vesialan merkitys nostetaan esiin. Vesihuolto, vesiturvallisuus ja kasvava vesiliiketoiminta ovat keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä, tiedotteessa sanotaan.

Elinvoimainen maaseutu nähdään välttämättömänä edellytyksenä kestävälle maa- ja metsätaloudelle.

Puheenvuoro korostaa infrastruktuurin, palveluiden ja osaavan työvoiman merkitystä sekä paikallisyhteisöjen roolia osana kokonaisturvallisuutta.

Ministeriö korostaa tutkimukseen ja ajantasaiseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Tavoitteena on tutkimukseen perustuvan päätöksenteon ja avoimen säädösvalmistelun keinoin vahvistaa kansalaisten, sidosryhmien ja kansainvälisten kumppaneiden luottamusta suomalaiseen ruokajärjestelmään ja luonnonvarojen kestävään käyttöön, tiedotteessa todetaan.