Ruskan sävyttämiä kvinoapeltoja ja uutuusherkkuja tarjoavia ravintoloita – uusilla viljelykasveilla voisi elävöittää ruokamatkailua

Tattari on monelle suomalaiselle vieras kasvi, vaikka sitä on viljelty Suomessakin vuosia. Kuva: Petteri Kivimäki

Erikoiskasvien viljely voisi tarjota Suomelle myös muuta kuin ruuan raaka-aineita, visioi Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Monet uudet kasvit ovat hänen mukaansa visuaalisesti näyttäviä, Keskitalo totesi avatessaan tiistaina webinaarin erikoiskasvien hyödyntämisestä ruokamatkailussa.

Maailmalla on hänen mukaansa monia esimerkkejä siitä, miten maataloustuotantoa on tuotteistettu muillakin tavoin kuin maistattamalla matkailijoilla paikallisia ruokia.

Esimerkiksi eteläkorealaiseen kylään matkailijat saapuvat vuosittain ihailemaan kukkivia tattaripeltoja täkäläisen kirjailijan romaanikuvauksen innoittamina. Samaan tapaan Etelä-Amerikassa matkustetaan katsomaan ruskan väreissä kukkivia kvinoapeltoja.

Kotimaiset erikoiskasvit voisivat olla myös matkailullisesti kiinnostavia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Moni suomalainenkin kiinnittää huomionsa viljelymaisemien muuttumiseen, arvioi Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Suvi Malin.

"Lainehtivat viljapellot muuttavat muotoaan, kun niille ilmestyy uusia kasveja. Monet uusista kasveista ovat ihmisille tutumpia kotikeittiöstä kuin pellon laidalta."

Leipää makealupiinijauhosta, kääretorttua tattarista ja keksejä hirssijauhosta. Kaikki leivonnaisissa käytetyt jauhot ovat kotimaisia. Kuva: Kuvat: Sanne Katainen, Jaana Kankaanpää / Kuvitus: Juho Leskinen

Vaikka viljelymaiseman muuttuminen uusien kasvien myötä olikin yksi tiistaisen webinaarin näkökulmista, ennen muuta siinä keskityttiin uusista lähiraaka-aineista valmistettujen ruokien tarjoamiseen matkailijoille.

Ruoka on tärkeä osa matkailuelämystä, ja ainoa aktiviteetti, johon kaikki matkailijat osallistuvat, muistuttaa Hungry for Finland -hankkeen projektipäällikkö Kristiina Havas Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta.

"Se voi olla jopa mieleenpainuvin asia koko matkalla."

Paikallisten raaka-aineiden monipuolistuminen hyödyttää myös ruokapalveluyrityksiä vastaamaan erilaisten ruokavalioiden ja yleistyvien allergioiden haasteeseen, Suvi Malin muistuttaa. Samaa iloitsee lähiruokaan erikoistuneen MokkerMeija Oy:n yrittäjä Tiina Koski.

Kosken mukaan erityisesti vegaaniruuan kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti.

Hirssipeltoa Jokioisilla kesällä 2019. Kuva: Carolina Husu

Jotta paikallisia erikoisuuksia on ylipäätään mahdollista hyödyntää matkailun vetonauloina, ne pitää saada tarjolle yrityksiin. Se ei ole aivan yksinkertaista, korostaa MTK-Varsinais-Suomen aluepäällikkö Terhi Löfstedt.

"Meillä on hyvät systeemit, miten saadaan isoja määriä kauas. Pienten määrien saaminen lähelle onkin paljon isompi kysymys", Löfstedt toteaa.

"Viljelijän pyörittämä '24/7-hiace-ralli' ei ole ainakaan pitkäaikainen vaihtoehto. Tuotteet pitää saada tarjolle ilman että ydintoiminnot kärsivät."