Maatalous

Ruskan sävyttämiä kvinoapeltoja ja uutuusherkkuja tarjoavia ravintoloita – uusilla viljelykasveilla voisi elävöittää ruokamatkailua

Etelä-Koreassa ihmiset matkustavat ihailemaan kukkivia tattaripeltoja, kertoo Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo.
Petteri Kivimäki
Tattari on monelle suomalaiselle vieras kasvi, vaikka sitä on viljelty Suomessakin vuosia.

Erikoiskasvien viljely voisi tarjota Suomelle myös muuta kuin ruuan raaka-aineita, visioi Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Monet uudet kasvit ovat hänen mukaansa visuaalisesti näyttäviä, Keskitalo totesi avatessaan tiistaina webinaarin erikoiskasvien hyödyntämisestä ruokamatkailussa.

Maailmalla on hänen mukaansa monia esimerkkejä siitä, miten maataloustuotantoa on tuotteistettu muillakin tavoin kuin maistattamalla matkailijoilla paikallisia ruokia.

Esimerkiksi eteläkorealaiseen kylään matkailijat saapuvat vuosittain ihailemaan kukkivia tattaripeltoja täkäläisen kirjailijan romaanikuvauksen innoittamina. Samaan tapaan Etelä-Amerikassa matkustetaan katsomaan ruskan väreissä kukkivia kvinoapeltoja.

Moni suomalainenkin kiinnittää huomionsa viljelymaisemien muuttumiseen, arvioi Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Suvi Malin.

"Lainehtivat viljapellot muuttavat muotoaan, kun niille ilmestyy uusia kasveja. Monet uusista kasveista ovat ihmisille tutumpia kotikeittiöstä kuin pellon laidalta."

Jaana Kankaanpää
Kotimaiset erikoiskasvit voisivat olla myös matkailullisesti kiinnostavia.

Vaikka viljelymaiseman muuttuminen uusien kasvien myötä olikin yksi tiistaisen webinaarin näkökulmista, ennen muuta siinä keskityttiin uusista lähiraaka-aineista valmistettujen ruokien tarjoamiseen matkailijoille.

Ruoka on tärkeä osa matkailuelämystä, ja ainoa aktiviteetti, johon kaikki matkailijat osallistuvat, muistuttaa Hungry for Finland -hankkeen projektipäällikkö Kristiina Havas Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta.

"Se voi olla jopa mieleenpainuvin asia koko matkalla."

Paikallisten raaka-aineiden monipuolistuminen hyödyttää myös ruokapalveluyrityksiä vastaamaan erilaisten ruokavalioiden ja yleistyvien allergioiden haasteeseen, Suvi Malin muistuttaa. Samaa iloitsee lähiruokaan erikoistuneen MokkerMeija Oy:n yrittäjä Tiina Koski.

Kosken mukaan erityisesti vegaaniruuan kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti.

Kuvat: Sanne Katainen, Jaana Kankaanpää / Kuvitus: Juho Leskinen
Leipää makealupiinijauhosta, kääretorttua tattarista ja keksejä hirssijauhosta. Kaikki leivonnaisissa käytetyt jauhot ovat kotimaisia.

Jotta paikallisia erikoisuuksia on ylipäätään mahdollista hyödyntää matkailun vetonauloina, ne pitää saada tarjolle yrityksiin. Se ei ole aivan yksinkertaista, korostaa MTK-Varsinais-Suomen aluepäällikkö Terhi Löfstedt.

"Meillä on hyvät systeemit, miten saadaan isoja määriä kauas. Pienten määrien saaminen lähelle onkin paljon isompi kysymys", Löfstedt toteaa.

"Viljelijän pyörittämä '24/7-hiace-ralli' ei ole ainakaan pitkäaikainen vaihtoehto. Tuotteet pitää saada tarjolle ilman että ydintoiminnot kärsivät."

Carolina Husu
Hirssipeltoa Jokioisilla kesällä 2019.

Lue lisää

"Hitaiden" hämäläisten yrittäjien kiireettömyyttä korostava matkailutuote palkittiin valtakunnallisessa ruokamatkailukilpailussa – parhaaksi nousi metsäravintola Nielu

Metsäravintola Nielu Nuuksiossa valittiin Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2021

Ilomantsin viljojen kuivaukseen riittää yksi kuivuri – Iivo-perinneruis antoi kohtuullisen sadon Joonas Potkoselle

Salon kouluissa syödään lähiruokaa – monitoimikeittiö Kimarassa valmistuu päivittäin noin 2 500 annosta