Maatalous

Kotimaiselle lailliselle halalille ei riittänyt Savossa kysyntää, koska laitonta saa halvemmalla – Punkalaitumella kauppa muslimien kanssa sujuu jouhevasti

Halal-lihaa myyville on tuttu ilmiö, että lihaa tulee markkinoille montaa kautta. Asiakaskunnassa olisi potentiaalia suomalaisille lammastiloille, toteaa Miina Huittinen.
PENTTI VÄNSKÄ
Lampuri Annaelina Kotilaisen mielestä lammastilan kannattaa panostaa hyvään eläinainekseen ja jalostukseen, jotta teuraista saa parhaan mahdollisen hinnan laillisin tavoin.

Halal-lihan kysyntä Suomessa kasvaa, kertoi tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki lammasteurastamo Lallin Lampaasta viime vuoden lopulla. Lallin Lammas on yksi teurastamoista, jotka myyvät laillista suomalaista halalia.

Monille halal-lihan kuluttajista sopii, että teurastus tehdään suomalaisen eläinsuojelulain mukaan, eli eläin tainnutetaan samanaikaisesti, kun veren lasku aloitetaan, mutta kaikki eivät tätä hyväksy.

Silloin tällöin esiin nousee tapauksia, joissa halal-teurastuksia on tehty laittomasti ja lihaa ehkä myyty niin sanotusti pimeästi. Tuorein rikosepäily on Pohjanmaalta, missä epäillään että yli 1 300 lammasta on teurastettu laittomasti halal-lihaksi.

Lapinlahtelainen lampuri Annaelina Kotilainen ei yllättynyt Pohjanmaan halal-teurastusvyyhdin paljastumisesta.

Hän ryhtyi muutama vuosi sitten myymään omista lampaistaan teurastamossa rahtiteurastettua halal-lihaa, koska sitä kysyttiin usein. Soittoja aiheesta tuli viidestä kymmeneen vuosittain, varsinkin muslimien juhlapyhien aikaan.

"Sanoivat, että he tulevat, ostavat eläimet elossa ja teurastavat tilalla, että näin onnistuu muuallakin."

Tähän Kotilainen ei suostunut, eikä laillisesti tuotetun halalin myynti ottanut tuulta alleen.

"Teurastamossa teurastetulle, tarkastetulle ja leimatulle halal-lihalle ei lopulta löytynyt kysyntää, vaikka mukana olisi ollut kotimaassaan teurastuksia tehnyt henkilö. Kuulemma yhteisössä oli omat kanavat, josta saivat ostettua lihaa ilman leimaa", Kotilainen kertoo.

"Hinta oli sitten este, kun ei voi virallisia kustannuksia halvemmalla myydä, jos tätä työkseen tekee ja haluaa noudattaa Suomen lakia."

Kotilainen arvelee, että lihan myyntiin virallisen ketjun ulkopuolelle voi olla tiloilla useampia syitä.

Mahdolliset ongelmat eläinrekisterissä tai korvamerkeissä voivat estää myynnin teurastamolle, samoin eläinsuojelulliset ongelmat.

Yksi syy saattaa olla monien teurastamojen maksama hyvin matala hinta pienistä ruhoista tai aikuisista poistouuhista. Alle 18 kilon ruhoista ei makseta teuraskaritsan laatupalkkiota, mikä myös pienentää tuottajan niistä saamaa hintaa.

Tällaisista eläimistä voi saada paremman hinnan myymällä eläimen muualle.

"Mutta kuten nyt nähdään, käsiin voi pahimmillaan jäädä myös rikostutkinta. Tällaista ei pitäisi tilalla edes harkita. Teurastamoiden hinnoittelu toimii ihan oikein, liian pienistä ruhoista ei pidäkään maksaa hyvin. Lammastilan kannattaa panostaa hyvään eläinainekseen ja jalostukseen, jotta teuraista saa parhaan mahdollisen hinnan."

Punkalaitumella lammas- ja vuohitilaa pitävä Miina Huittinen on jo pitkään suoramyynyt halal-lihaa onnistuneesti. Eläimet teurastutetaan lähiteurastamolla, missä on töissä useampi muslimi. Teurastusten aikana paikalla on aina myös tarkastuseläinlääkäri.

"Mainitsen vain aikaa varatessa etukäteen, kun lihoihin tarvitaan halal-merkintä."

Huittiselle on mieluisaa, että halalin tilaajat ostavat kokonaisia ruhoja, yleensä vielä useampi perhe yhdessä.

"Se on logistiikan kannalta helppoa ja selkeää."

Kyselyt siitä, voiko eläimiä ostaa ja teurastaa itse tilalla, ovat tuttuja myös Huittiselle. "Se ei minulle käy, ja yleensä asia tulee kerralla selväksi."

Moni kysyjä kertoo avoimesti, että hankkii myös tuontilihaa, jota kuljetetaan maahan ainakin Latviasta, Huittinen sanoo.

"Muslimit eivät kuitenkaan ole mikään yhteen muottiin mahtuva ryhmä. Moni toki haluaa vain mahdollisimman halpaa lihaa eikä heitä niinkään kiinnosta mistä se tulee - niin kuin ei kaikkia kantasuomalaisiakaan."

Osa taas on hyvinkin kiinnostunut lihan alkuperästä.

"Osa arvostaa enemmän sitä, että voi tehdä kauppaa suoraan eläinten kasvattajan kanssa ja tietää siten tarkkaan eläinten kasvuolosuhteet, lihan alkuperän ja että se on tuoretta. Minulla pitkäaikaisimmat maahanmuuttaja-asiakkaat ovat ostaneet lihaa säännöllisesti jo yli kaksikymmentä vuotta."

Asiakaskunnassa olisi Huittisen arvion mukaan paljon potentiaalia suomalaisille lammastiloille.

"Ei kannattaisi olla heti piikit pörhöllään, kun asiakas kysyy halal-lihaa. Kaupanteko voi olla oikeinkin jouhevaa, kun alkuun pääsee."

Lue myös:

Pohjanmaalla iso vyyhti laittomia teurastuksia, lampureilta ei heru ymmärrystä eläimiä myyneille tiloille: "Ainakin osan on pitänyt tietää, mikä lampaiden kohtalo on"

Yli 1 300 lampaan rituaaliteurastuksia tutkitaan Pohjanmaalla: Miehen ja lähes kymmenen lammastilan pitäjän epäillään syyllistyneen eläinsuojelurikoksiin

EU-tuomioistuin suitsii rituaaliteurastuksia: Uskonnonvapaus ei ole syy joustaa eläinten tainnuttamista koskevasta laista – "Päätös tärkeä Suomenkin kannalta"

Lue lisää

Tunnistatko Suomessa tavattavat lammas- ja nautarodut? Selvitä sisäinen karjakkokertoimesi MT:n rotutestillä!

Joukko pohjoisen lampureita haluaisi myydä tilalla teurastettua lihaa kuluttajille – "Kysyntää lähellä tuotetulle lampaalle olisi valtavasti", työryhmän jäsen kertoo

Petoaita tarjoaa torjuntatehon lisäksi mielenrauhaa ja paremmat yöunet, kertovat tilanpitäjät SusiLife-hankkeen kyselyssä

Lampaanlihan yhteismarkkinointi nytkähti vireille – "Tuntuu, että meillähän alkaa olla ratkaisu käsillä"