#maatalonkissa tai #maatilankissa -tunnisteilla varustetut kissankuvat ovat valloittaneet tänään sosiaalisen median.
Tilan tuholaistorjujilla näyttää olevan paikka omistajiensa sydämensä myös rakkaina lemmikkeinä. Kuvissa näkyy toinen toistaan taitavampia ja persoonallisempia hiirikissoja. Kuvia tuli sellainen vyöry, että Avoin kuvapäiväkirja maaseudun tuottajilta -ryhmän ylläpito kehotti jo lopettamaan uusien kissakuvien lataamisen sivulle. Sosiaalisessa mediassa on käyty kiivasta keskustelua myös siitä, onko kissa tuotantoeläin vai ei.
MT teki muutama vuosi sitten kissakyselyn, johon vastasi yli 400 lukijaa. Tuolloin peräti 87 vastaajista kertoi, että kissat auttavat pitämään hiirikannan kurissa.
Lähes kaikki MT:n kissakyselyyn vastanneet kertoivat kissojensa pyydystävän hiiriä, joko navettakissana tai muuten vain. Vain hyvin pieni osuus kissoista oli sisäkissana tai ei metsästänyt lainkaan.
Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, etteivät he pärjäisi ilman kissaa.
"Myrkkyjä ei ole tarvinnut moneen vuoteen käyttää tallilla, kun kissat pitävät hyvin hiiret kurissa." kommentoi tuolloin Kristiina Knutars Hämeenkyröstä.
"Perheemme muutti maalle. Yllätys oli, miten paljon vahinkoa jyrsijät ja tuholaiset aiheuttivat. Kokeilimme kaikenlaisia loukkuja ja systeemejä heikolla menestyksellä, kunnes joku vinkkasi, että hankkikaa kissa. Hankimme yhden kissan ja tulos oli välitön ja mullistava. Heti." sanoi Paul Dunkel Vihdistä.
Kissojen vaikutusta tilan tuhoeläimiin on myös tutkittu. Mitä enemmän kotieläintilalla on kissoja, sitä vähemmän tilalla on haittaeläimiksi laskettavia piennisäkkäitä, todettiin Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen haittaeläin-hankkeessa.
Mutta miksi kissakuvat valloittivat somen juuri nyt? Taustalla on mainittu olevan radio-ohjelma, jossa ulkona liikkuvista kissoista puhuttiin negatiiviseen sävyyn.
Ohjelmatietojen perusteella eilen esitettiin ainakin yksi kissa-aiheinen radio-ohjelma Radio Suomen taajuuksilla. Ohjelman aiheena tosin olivat hallitsemattomasti lisääntyvät kissapopulaatiot, eivät hiirestävät navettakissat.
Ministeriölle luovutetussa Kissakriisi-vetoomuksessa vapaana liikkuvien kissojen leikkaamista on esitetty pakolliseksi. Taustalla vaikuttaa niin sanottujen populaatiokissojen määrän kasvu. Kodittomat kissat työllistävät vapaaehtoisia. Puolivilleillä kissoilla on myös ilmennyt terveysongelmia eivätkä kaikki pääse pakkasia pakoon lämpimiin tiloihin.
Monet eläinsuojelujärjestöt kampanjoivat myös kissojen pakollisen tunnistusmerkinnän puolesta, sillä kissa on Suomen yleisin löytöeläin.
Muuan Mauku-kissa ehti olla karkuteillä yli neljä kuukautta. Kissa löytyi rekisteröidyn mikrosirun avulla lähes 60 kilometrin päästä kotoaan, kertoo eläinsuojelujärjestö Rekku Rescue.
Ministeriön mukaan kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ei toteudu ainakaan nykyisen hallituskauden aikana. Koirien osalta vastaavaa asetusta ollaan parhaillaan tekemässä.
Lue lisää:
