
Kaurasta vielä noin puolet puimatta – vielä ei sade ole päässyt pilaamaan viljasatoa Teuvalla
Luomuvehnä saatiin korjattua pellolta pitkän hellejakson viimeisinä päivinä Rintakomsin veljesten tilalla.
Omasta siemenestä kylvetty Ingrid-herne on kehittänyt kuoriensa kätköön proteiinipaukkuja poikineen, näyttää Matti Rintakomsi. Kuva: Johannes Tervo
Myös omasta siemenestä kasvunsa saanut Niklas-luomukaura kylvettiin vasta toukokuun lopun päivinä. Puimatta oli alkuviikosta vielä yli puolet kauravainioista. Kuva: Johannes TervoElokuun loppupuolella on pohjalaismaakunnissa poistuttu pelloilta sateen takia. "Vesi ehti pehmentää peltoja niin, että kuorma päällä ei sinne ole asiaa. Kärryt on jätetty liittymän lähelle tiivistymisen estämiseksi", kuvailee tilannetta teuvalainen Matti Rintakomsi, joka viljelee luomua yhdessä veljensä Jukan kanssa.
Noin 140 hehtaarin luomualan viljelykierrossa on hernettä, kauraa ja vehnää sekä lisäksi nurmipeltoa tilan 160-päisen karjan käyttöön. Viljelykierrolla ja keskikesän avokesannolla pyritään pitämään rikkakasvit kurissa.
"Kylvimme toukokuun alussa aikaista vehnää, joka ehdittiin puida hellejakson lopussa. Kaurasta on nyt noin 40 prosenttia puitu, ja herne saa odottaa vielä", Matti Rintakomsi sanoi poutaisena maanantaiaamuna ennen puintipäivän alkua.
Satomäärä näyttää jäävän vain hieman tavanomaisesta, eikä laatu ole vielä kärsinyt. "Jos joku asia on pielessä pellon vesitaloudessa tai ravinteissa, se näkyy nyt."
Tilan keskisato on kuivaajalla tehtyjen punnitusten mukaan Quarna-vehnässä kolmisen tonnia, Fazerille menevässä Niklas-kaurassa 500 kiloa vehnää parempi.
Tänä vuonna ei ole ohraa aikaisempien vuosien tapaan lainkaan viljelyssä. Uutuuslajike Nella on tarkoitus jättää siemeneksi ensi vuodelle.
"Herne ja vehnä kiinnostavat näillä näkymin myös ensi vuonna. Kauraa on ollut niin paljon markkinoilla, että se on näkynyt hinnassa. Herneelle on myynnin lisäksi käyttöä proteiinilähteenä myös omalla tai toisilla tiloilla."
Lue lisää:
Elokuun sademäärä poikkeuksellinen – yhtä sateista on kerran 30 vuodessa tai harvemmin
Sadekausi aiheuttaa suuria laatutappioita – myös syyskylvöt vaarassa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

