Maatalous

"Hirvittää jos se pääsee kunnolla leviämään" – Suomen ilmastolle epätavallinen kananhirssi valtaa peltoja Etelä-Karjalassa

Luken tutkija arvelee kananhirssin tulleen Suomeen linnunsiementen, ulkomaisen rehun ja ulkomaisten kesantokasvien mukana. Ilmaston lämpenemisen myötä kasvi voi olla tulevaisuudessa vieläkin suurempi ongelma.
Jaana Kankaanpää
Kananhirssi vaatii itääkseen 20 asteen lämmön ja menestyy jopa 30 asteen lämpötilassa.

Viime kesänä Kari Taipale havaitsi hevosenlantakasan vieressä Lemillä Etelä-Karjalassa järviruo'on näköisiä kasveja. Tänä kesänä outoa tulokasta oli enemmän.

Taipale vei kasvin tutkittavaksi ProAgrialle. Lopuksi Ruokavirastosta ilmoitettiin kasvin olevan kananhirssi.

"Minun parin aarin perunamaa on aivan täynnä sitä", Taipale sanoo. "En näe muuta vaihtoehtoa kuin laittaa perunamaan ensi kesänä heinälle. En usko torjunta-aineiden auttavan, jos siemen kerran säilyy maaperässä kauan aikaa."

Kananhirssi ei ole valloittanut ainoastaan Taipaleen perunamaata. Hän kertoo ajavansa Lemin läpi monta kertaa päivässä. "Joka paikassa on alkanut tänä kesänä näkymään kananhirssipuskia."

"Jos huomaa yksittäisiä kananhirssejä, ne kannattaisi heti kerätä pois ja huolehtia, etteivät siemenet varise", hän sanoo.

"Ymmärtääkseni yhdestä kasvista tulee valtava määrä siemeniä ja ne säilyvät maaperässä vuosia. Hirvittää jos se pääsee kunnolla leviämään."

Kananhirssi aiheuttaa ongelmia myös Markku Tikan ohrapellolla Lemillä. Kasvusto on muuttunut kananhirssipelloksi. Puinnit on ohrapellon osalta pitänyt unohtaa.

Pelto, jolla on tihein kanahirssikasvusto, on aiemmin ollut laidun. Tänä vuonna alueelle kylvettiin viljaa.

"Kananhirssikasvusto on mahdottoman tiheä, pituutta on minua nenää myöten", Tikka kertoo. "Hukkakauraa on paljon helpompi kitkeä pois."

Kananhirssi on ottanut valtaa myös Tikan vuokramailla. "Varmaan yhteensä kolmen ja puolen hehtaarin alueella esiintymää on."

Tikan epäilykset siitä, että kaikki ei ole kunnossa heräsivät heinäkuussa. Tuolloin hän alkoi katsella tiluksiaan ja ihmetteli, miksi rikkakasvien torjunta-aineet eivät tehonneet.

"Aluksi epäilimme kanahirssin tulleen lehmien ostorehun mukana. Sitä on kuitenkin sellaisissakin paikoissa, mihin karjalantaa ei ole levitetty."

Tikka epäilee kanahirssin livahtaneen mailleen auringonkukansiemenen mukana, joita linnut ovat levittäneet pelloille.

Luonnonvarakeskus Luken tutkija Heikki Jalli on samoilla jäljillä. Hänkin arvelee kanahirssin levinneen Suomeen linnunsiementen, ulkomaisen rehun ja ulkomaisten kesantokasvien mukana.

Hänen mukaansa kananhirssiä on aina ollut jossain päin Suomea jo vuosia. Lämpenevä ilmasto kuitenkin pahentaa ongelmaa tulevaisuudessa.

Kananhirssi on siemenestä leviävä, lämpimien maiden kasvi.

Viljat itävät lämpötilan ollessa 5–10 astetta. Kananhirssi puolestaan vaatii itääkseen 20 asteen lämmön ja menestyy jopa 30 asteen lämpötilassa, Jalli kertoo.

"On olemassa suomalaisia kokeita siitä, että ohra pärjää kananhirssille hyvin, koska se itää paljon aiemmin ja kylmemmässä lämpötilassa. Ohra saa etumatkaa kananhirssiin ja pystyy kilpailemaan sitä vastaan."

Tänä vuonna viljat ovat olleet kasvustoltaan harvoja, koska kylvöille päästiin myöhään ja kesä on ollut kuuma. Harvan kasvuston läpi auringon valo lämmitti maaperää, mikä puolestaan edesauttoi kananhirssin itämistä.

Leveälehtisten kasvien pelloilta kananhirssiä voi yrittää torjua heinäntorjunta-aineilla, Jalli sanoo.

"Jos siitä tulee kesantomaalle, maan muokkauksen pitäisi tappaa se."

Kananhirssin vaivaamille pelloille kannattaa Jallin mukaan seuraavaksi kylvää kasvi, jonka seasta sitä voi torjua. Esimerkkeinä hän mainitsee rypsin, perunan, pellavan ja herneen.

Lue lisää:

Vieraslaji nousee Tenoon – kyttyrälohia on havaittu tänä vuonna merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin

Hajukoira on kätevä apu maalla: Se löytää rotat, luteet ja jopa hukkakauran

Jaana Kankaanpää
Markku Tikan ohrapelto on täynnä kananhirssiä Etelä-Karjalassa Lemillä.
Lue lisää

Isokauris eli saksanhirvi on leviämässä Suomeenkin leudontuvien talvien myötä

Vieraslaji nousee Tenoon – kyttyrälohia on havaittu tänä vuonna merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin

Kolmen kuukauden ajalle venyneet kylvöt ja erikoiset säät näkyvät kasvinterveydessä

Kultakalakin on haitallinen vieraslaji – voi paisua luonnonvedessä parikiloiseksi vonkaleeksi ja tuhota alkuperäislajeja