MTK: Lannoitekriisi ja tilojen ahdinko kutistavat Suomen vilja-alaa tuntuvasti – Suomi voi ajautua tuomaan kallistuvaa viljaa ulkomailta
Lannoitepulan vuoksi viljasadosta käydään ensi vuonna ankaraa kilpailua koko Euroopassa. Hinta voi olla Suomelle kova.
Lannoitteiden hinnankorotukset ovat pahentaneet kriisiä, jonka ainekset olivat koossa jo kesällä: märän kevään jälkeen tullut ennätyksellinen hellejakso kuihdutti sadon. Monella tilalla ei ole yksinkertaisesti varaa ostaa kevääksi lannoitteita. Kuva: Kuvat: Pasi Leino, Johannes Tervo / Kuvitus: Juho LeskinenLannoitteiden hinnat ovat nousseet kaikkien aikojen ennätykseen, ja tuotantokustannusten nousun vuoksi lannoitejätit ovat ajaneet tuotantoaan alas.
Kilpailu lannoitteista käy niin kuumana, että esimerkiksi Tanskassa viljelijöitä on kehotettu saatavuusongelmien riskin vuoksi ostamaan lannoitteita ”millä hinnalla tahansa saa” (MT 27.10.).
Suomessa tilannetta synkistää entisestään tänä vuonna korjattu, paikoin jopa ennätyksellisen heikko sato. Yhdessä lannoitekriisin kanssa se voi johtaa tilanteeseen, jossa Suomi jää suurelta osin voimakkaasti kallistuvan tuontiruuan varaan.
Näin arvioivat MTK:n peltokasvivaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä ja varapuheenjohtaja Ari-Pekka Kirjonen.
”Suomessa ei ensi vuonna korjata kotimaan tarpeen kattavaa satoa, jos tulevasta sadosta odotettavissa oleva hinta ei kannusta investoimaan sen vaatimiin tuotantopanoksiin. Nyt näin ei ole”, Similä korostaa.
Samaan aikaan pula lannoitteista uhkaa pienentää tuntuvasti ensi vuonna korjattavaa satoa kautta Euroopan. ”Tuonnista voi tulla kallista, eikä viljaa ensimmäisenä Suomeen olla myymässä”, Kirjonen toteaa.
Sekä Similä että Kirjonen ihmettelevät hintoja, joilla ensi syksyn sadon voi tällä hetkellä kiinnittää.
”Ei ole kannattavaa sitoa sillä hinnalla, ei varsinkaan, jos on vielä lannoitteet ostamatta”, Kirjonen toteaa. ”Tarkkana on nyt oltava, millaiseen paperiin nimensä laittaa.”
Syksyn termiinihintoja arvostelee myös MTK:n vilja-asiamies Max Schulman. ”Ovatko ostajat oikeasti hereillä? Luotetaanko nyt vain siihen, että tarjottu hinta riittää kannustamaan viljelijöitä kylvämään viljaa?”
Toisaalta monella viljelijällä tämän vuoden kokemukset voivat nostaa kynnystä sopimuksen tekemiseen.
”Jotkut viljelijät olivat tehneet sopimuksen kolmasosasta normaalista sadostaan. Kuivuuden takia sato jäikin kolmannekseen normaalista, jolloin sitä riitti hädin tuskin täyttämään sopimus”, Similä kertoo.
Ja kun enempää satoa ei tullut, ei viljelijä päässyt hyötymään syksyllä nousseista hinnoista.
Varsinkin Etelä-Suomen suurilla viljatiloilla tilanne on erittäin vaikea, MT:n haastattelemat MTK:n luottamushenkilöt korostavat.
Vaikka viljan hinta on tällä hetkellä selvästi korkeampi kuin mihin viime vuosina on totuttu, etelän viljelijöitä se ei auta.
”Heikon sadon vuoksi ei ole mitään myytävää, kun sadosta pitäisi vielä säästää siementä kevääksi”, muistuttaa peltokasvivaliokunnan jäsen Heikki Mäkelä.
Mäkelä itse viljelee Lahdessa. Hänen mukaansa Hämeessä ja kautta eteläisen Suomen sadot jäivät tänä vuonna jopa kolmannekseen keskimääräisestä.
”Suomessa on alueita, joilla esimerkiksi sadan hehtaarin tilalta korjattiin kolme rekallista viljaa. Siitä saatava hinta ei riitä edes siihen yhteen lannoiterekalliseen, joka ensi vuoden kylvöille tarvitaan”, Kirjonen lisää.
Kirjosen mukaan hänen maatalouskauppiaiden kanssa käymissään keskusteluissa on käynyt ilmi, että moni viljelijä on tiedustellut lannoitteiden hintojen ohella tai jopa sijaan erilaisten typensitoja- ja kesantokasvien siemeniä.
”Ongelma niissäkin on tarjonta. Jos kysyntä kasvaa huomattavasti tavanomaista vuotta suuremmaksi, niidenkään siementä ei tule kaikille halukkaille riittämään”, Kirjonen arvioi.
Mäkelän tietojen mukaan ainakin herneen siemen alkaa käydä vähiin.
Lannoitekriisin vuoksi moni viljelijä on kuitenkin pakkotilanteessa, jossa pellolle on yksinkertaisesti laitettava jotain muuta kuin satokasvia, Kirjonen toteaa.
”Luonnonhoitopellosta tai viherkesannosta saa kuitenkin tuet mutta kustannukset jäävät huomattavasti satokasvia pienemmiksi.”
Monissa Euroopan maissa lannoitteiden toimituksissa on jo vaikeuksia.
Kirjosen mukaan viljelijöiltä tulee nyt jatkuvasti yhteydenottoja. ”Tiloilla mietitään kuumeisesti, mitä on tehtävissä.”
Moni kaipaa valtion väliintuloa ja taloudellista kriisipakettia, joilla tiloja autettaisiin pahimman yli. Kirjonen ei itse usko sellaisen toteutumiseen, eikä hän itse sitä toivokaan. Sen hyödyt eivät tulisi viljelijälle, hän pohtii.
”Suomessa kasvinviljelytilojen ongelmat ovat rakenteellisia. Viljan hinta ei takaa hyvänäkään vuonna toimeentuloa, ja investointivelka pysyy ennallaan tai kasvaa entisestään.”
Toisaalta hyvät vuodet ovat olleet nyt monilla alueilla tiukassa. Viime kesä oli jo kolmas heikon sadon vuosi lyhyen ajan sisään, Mäkelä muistuttaa. Se on ajanut tilojen talouden erittäin tiukoille.
Hänen tiedossaan on tiloja, jotka ovat ostaneet viime kevään lannoitteet tämän vuoden satoa vastaan. Kun sato jäi olemattomaksi, ei ole rahaa edes jo käytettyihin lannoitteisiin ensi vuoden lannoitteista puhumattakaan.
Sadosta saatavalla tuotolla pitäisi pystyä myös maksamaan pellonvuokrat, Similä muistuttaa. Monella tilalla sekin tuottaa jo ylittämättömiä vaikeuksia.
”Kasvinviljely alkaa tällä menolla hiipua Suomessa”, Kirjonen ennakoi.
Peltokasvivaliokunta onkin Similän mukana kutsunut koolle kriisikokouksen 16.11. puimaan alan tilannetta. Kutsun ovat saaneet muun muassa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen ja johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
