Laatuvehnälle, ohralleja kauralle on kysyntää
Kari Salonen Suomi tuottaa 15 prosenttia EU:n kaurasta. Viiden viime vuoden aikana kauran käyttö Euroopan elintarviketeollisuudessa on kasvanut vauhdilla, joten vientimarkkinoita riittää. Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENLINNA (MT)
Kaikille perusviljoille näyttäisi nyt olevan hyvä kysyntä, Vilja-alan yhteistyöryhmän seminaarissa Hämeenlinnassa kuultiin torstaina.
Suomessa korjattiin viime syksynä kaikkien aikojen suurin vehnäsato, josta kaksi kolmannesta kuluu kotimaassa.
Ohran tuotanto ja kotimaan kulutus olivat hyvässä tasapainossa. Kauraa riittää vietäväksi tavanomainen noin 300 miljoonaa kiloa, tuotepäällikkö Ilkka Pekkala Rautakeskolta kertasi.
Tulevan kevään kylvösuunnitelmien tekijöille Pekkala neuvoi, että hyvälaatuiselle vehnälle on kysyntää. Vientiin halutaan nimenomaan laadukasta myllykevätvehnää.
Kauraa on syytä edelleen tuottaa, myös Etelä-Suomessa.
Elintarvikekauran käyttö EU:ssa on viime vuosina kasvanut vauhdilla. Suomi on unionin tärkein kaurantuottaja. Vienti vetää ja se tukee myös kauran kotimaan hintaa.
Kaura on hyvä kasvi viljelykierrossa, sillä se vähentää vehnän tautipainetta, Pekkala muistutti.
Valikoimassa on uusia, lupaavia kauralajikkeita, jotka antavat hyvän vasteen kasvinsuojeluaineille.
Myös ohran tuotantoa on varaa lisätä.
”Kun interventio kuopattiin, viljelijöitä peloteltiin, että ohran hinta laskee 70 euroon tonnilta – mutta eipä ole laskenut”, Pekkala huomautti.
Ohralla on nyt menekkiä muun muassa tärkkelysteollisuuteen
Etelä-Suomeen Pekkala suosittelee kaksitahoisia päämallaslajikkeita.
Öljykasveille pari viime vuotta ovat olleet hankalia, mutta niitä ei pidä unohtaa, Pekkala toivoo. Hinnat ovat olleet viime aikoina hyvällä tasolla.
Etelä-Suomen parhaille lohkoille hän suosittelee satoisia rapsilajikkeita.
Öljykasvien uusiin tuotantomenetelmiin kannattaa perehtyä, Pekkala suosittelee.
Niin sanottu Clearfield-menetelmä on Keskon koetilalla osoittautunut lupaavaksi. Ensimmäinen tähän konseptiin kuuluva lajike Suomessa on Aurea CL -rypsi. Se kestää laajatehoista rikkakasvien torjunta-ainetta, joka puhdistaa pellon tehokkaasti.
Raisioagron alkutuotannon kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kertoi, että rypsin viime kesän keskisato oli Raision esinäytekyselyn mukaan 1 480 kiloa. ”Hädin tuskin tyydyttävä, sillä tähtäin on vähintään 2 000 kiloa.”
Viime kesänä moni rypsipelto näytti hyvältä, mutta satoa ei yllättäen puintivaiheessa kertynytkään. ”Ilmeisesti lämpöstressi oli se suurin kahta viime kesää yhdistävä tekijä.”
Positiivista oli, että Galera ei enää viime kesänä aiheuttanut vioituksia, kun käyttöohje uusittiin, Laurinen kertoi.
Öljykasveille on lähivuosina tulossa uusia torjunta-ainevaihtoehtoja sekä rikkakasvi- että tuholaistorjuntaan.
Yritysneuvoja Pertti Riikonen Pro Agria Satakunnasta muistutti, että viljelysuunnittelu on paljon muutakin kuin ravinteiden laskentaa.
Viljelijän tulisi seurata tarkkaan niin maailman kuin Suomenkin markkinoita ja suunnitella oma tuotantonsa sen mukaan – luonnollisesti omaan tilaan ja omiin resursseihin suhteuttaen.
Nykyään tarjolla on monenlaisia markkinainstrumentteja futuurikaupoista termiinisopimuksiin. Liikkeelle kannattaa kuitenkin lähteä varoen ja pienillä erillä, Riikonen totesi. Oma riskinsietokyky pitää hahmottaa, samoin se, onko aikaa ja halua seurata markkinoita jatkuvasti. SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
