Gabriel-vasikka sai tilalla erityisaseman jäätyään orvoksi. Siitä on tullut Erinille tärkeä. Kuva: Johanna Ratia
Spiidi-koira tukee koulutehtävien teossa, kehräävä kissa rauhoitti vauvan iltaisin – lemmikki tuo lapsen elämään iloa ja lohtua, mutta vastuu on myös vanhemmilla
MT:n lukijoiden kokemuksista näkyy, kuinka tärkeä osa elämää eläinystävät ovat. Lemmikki hankitaan aina koko perheelle, muistuttaa eläintenkouluttaja.
Spiidi-koira on maailman paras, tietää Siiri Kauppinen. Perhe muutti maalle ja kotoa löytyy muun muassa possuja, sonneja ja hevosia. Mutta koirat ovat ne parhaimmat, jos valita pitää, Saara-äiti kertoo. ”Koirat ovat suuri apu koulutehtävissä molemmille lapsille. Niille luetaan joka päivä.” Kuva: Saara KauppinenJo raskausaikana kissa lepäili vatsan päällä. Vauvan potkiessa mahassa alkoi kova kehräys, muistelee nimimerkki Black Jack. ”Syntymän jälkeen lapsellamme oli koliikki ja huuto lakkasi, jos kissa tuli viereen kehräämään.”
Iltaisin se kävi lapsen viereen kuin nukuttamaan pienokaista. Kun uni tuli, kissa siirtyi muun perheen pariin.
Lapsella ei ollut missään vaiheessa vastuuta kissasta, mutta hän auttoi innokkaasti sen hoidossa. Kissa kuoli, kun lapsi oli 16-vuotias. Lapsi kertoi kissan käyneen vielä jättämässä unessa jäähyväiset.
MT pyysi lukijoita kertomaan kokemuksiaan lasten ja lemmikkien yhteiselosta. Monissa vastauksissa kerrottiin lemmikin ja lapsen välisestä yhteydestä, jonka syvyys on toisinaan yllättänyt vanhemmat.
Kokemus lapsen ja eläimen erityisestä suhteesta on melko yleinen, kertoo Tua Onnela Suomen eläinkouluttajat ry:stä.
Työssään eläintenkouluttajana hän on nähnyt, kuinka arka hevonen muuttuu tyystin toisenlaiseksi lapsen seurassa.
”Lasten kanssa sama hevonen saattaa olla hyvin rento. Lapsi ja hevonen voivat saada sellaisen yhteyden, mitä aikuiset katsovat kateellisena vieressä.”¨
Eläimen hankinta on perheessä suuren puntaroinnin paikka. Tarkkaa ikärajaa lemmikin hankkimiselle on vaikeaa määritellä, Onnela sanoo. Olennaista on, että eläimeen sitoutuvat lapsen lisäksi vanhemmat.
Oli lapsi minkä ikäinen hyvänsä, Onnelan mielestä lemmikki otetaan aina koko perheelle.
Eläinkouluttajat kohtaavat paljon ongelmatilanteita, jotka ovat lähtöisin ajanpuutteesta. Koiraa helpommaksi lemmikiksi mielletty kissakin tarvitsee aikaa.
Esimerkiksi väärään paikkaan pissaamisen taustalla on kissalla fyysisten syiden lisäksi usein tylsistymistä ja stressiä.
Onnela suositteleekin kirjaamaan vaikka kynän ja paperin kanssa, kuinka paljon aikaa perheessä on käytettävissä lemmikin hyvinvointiin. Ovatko päivät ennestään täynnä töitä, koulua ja harrastuksia?
Pieni kokokaan ei mitätöi eläimen tarpeita. ”Vaikka eläin nukkuisi yön tai päivän häkissä, minkään eläimen ei kuulu olla häkissä 24 tuntia vuorokaudessa.”
Sanotaan, että lemmikki opettaa lapselle vastuunkantoa. Onnelan mielestä ilmaisu ei ole erityisen onnistunut.
Hienon tavoitteen kääntöpuolena voi olla, että lapsen annetaan opetella vastuuta lemmikin hyvinvoinnin kustannuksella.
”Vastuun pitää olla jaettu myös vanhemmille."
Yrkin ja Oton ystävyys on muodostunut tiiviiksi. Kuva: Riitta-Maria KolehmainenParhaimmillaan lapsi pääsee kokemaan eläimen kanssa syvää ystävyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Hevoset ovat suojanneet lasta elämän myrskyissä, kertoo nimimerkki Millaliina. Ne ovat turvasatama, jossa kelpaa, onnistuu, on tarpeellinen ja hyvä.
Riitta-Maria Kolehmaisen perheessä oltiin kaksi vuotta ilman koiraa. "Lapset ruinasivat koiranpentua lähes päivittäin, ja viimein hankimme Yrkin lastemme tietämättä ja toimme sen kotiin lastemme ollessa pois kotoa." Yllätys oli täydellinen.
Läheisin suhde Yrkillä muodostui perheen vanhimpaan poikaan Ottoon, joka oli Yrkin saapuessa kahdeksanvuotias.
"Otto ja Yrkki ovat kuin koiraveljekset telmiessään keskenään. Heidän leikkiään on hauska seurata. Kun Otto istuu polvilleen lattialle, Yrkki istahtaa vastapäätä ja nostaa tassunsa Oton olkapäille.
Kun Otto menee lattialle vatsalleen, Yrkki tekee samoin. Kun Otto kellahtaa kyljelleen, Yrkki kellahtaa myös. – – Illalla Otto menee nukkumaan vasta, kun on toivottanut Yrkillekkin hyvät yöt.”
”Koira hommattiin metästyskaveriksi ja perheenjäseneksi lapsen ollessa reilun vuoden vanha. Nyt lapsi on viisi ja koira neljä. Heille on kehittynyt jonkun sortin näkymätön yhteys. Välillä tuntuu, että lapsi saa koiralle paremmin käskyt perille kuin itse. Lapsi hoitaa koiraa innoissaan, ja metsälle on lähdetty koko perheen voimin", kertoo Jaana Luomajoki. Kuva: Jaana LuomajokiLemmikistä on myös lohtua. Nimimerkki Iitaliinan perheessä tiibetinterrierin kuolemaa seurasivat myrskyjen vuodet: oli läheisen kuolemaa ja sairautta. Enää vain ei ollutkaan eläintä, jolle kertoa murheita ja jonka turkkiin kuivata kyyneleet.
”10-vuotiaan lapsen syvien surujen äärellä huomasin, miten tärkeä koira oli hänelle ollut.”
Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Keskon lahjakortti. Onnetar suosi Henna Määttälää Saarenkylästä. Tarinoita lapsista ja lemmikeistä julkaistaan kevään mittaan MT:n Ihmiset ja kulttuuri -sivulla.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
