Väitös: Afrikkalainen sikarutto lisääntyy villisioissa kesysikoja nopeammin
Villisiat ovat alttiimpia afrikkalaiselle sikarutolle (ASF) kuin kesysiat.
Emil Wikström Lassa ottamassa näytettä kuolleesta villisiasta Fagerstan kunnan ulkopuolella vuonna 2023. Kuva: Estelle Ågren/SVA.Lue artikkelin tiivistelmäEmil Wikström Lassan väitöksen mukaan afrikkalainen sikarutto tarttuu villisikoihin herkemmin ja lisääntyy niissä nopeammin kuin kesysioissa. Villisiat sairastuivat aikaisemmin ja niillä havaittiin enemmän kudosvaurioita. Tulokset korostavat villisikojen huomioon ottamista rokotetutkimuksessa.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Afrikkalainen sikarutto tarttuu villisikoihin herkemmin kuin kesysikoihin. Tämä todetaan Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU) tehdyssä väitöskirjassa, jossa tutkittiin Västmanlandin läänissä taudinpurkauksen aikana tavattuja villisikoja.
Tohtoriopiskelija Emil Wikström Lassa SLU:sta on ollut tiiviissä yhteistyössä Ruotsin eläinlääketieteellisen instituutin kanssa pystynyt osoittamaan, että villisiat sairastuvat ASF:ään nopeammin kuin kesysiat.
Tutkituilla villisioilla ilmeni taudin oireita aikaisemmin kuin kesysioilla. Ruhojen tutkimukset osoittivat, että ASF-virus lisääntyi nopeammin villisioissa ja että kudosvaurioita kehittyi aikaisemmin kuin kesysioilla. Tämä viittaa siihen, että villisioilla on alhaisempi vastustuskyky virukselle.
Minun panokseni on ensisijaisesti lisätä tietoa siitä, miten tauti etenee villisikojen kehossa.
”Minun panokseni on ensisijaisesti lisätä tietoa siitä, miten tauti leviää villisikojen kehossa ja miten elimet kärsivät päivä päivältä, keskittyen taudin varhaisvaiheeseen”, sanoo Wikström Lassa SLU:n tiedotteessa.
Metsästäjät olivat ratkaisevassa roolissa Ruotsin ASF-taudin pysäyttämisessä. Samalla tutkijoille avautui tilaisuus kerätä näytteitä sairastuneilta villisioilta. Tuloksia voitiin verrata Unkarissa muutamaa vuotta aiemmin tapahtuneeseen taudinpurkaukseen.
”Tutkijalle on aina ainutlaatuinen ja jännittävä tilaisuus nähdä, mitä taudinpurkauksen aikana tapahtuu. Normaalisti luonnollisesti tartunnan saaneen villisian hankkiminen voi olla vaikeaa, mutta nyt olimme itse paikan päällä”, Emil Wikström Lassa kertoo.
Taudin kulkuun voi vaikuttaa se, että villisiat elävät huomattavasti kovempaa elämää kuin kesytetyt sukulaisensa. Tämä voi vaikuttaa taudin kehittymiseen.
Yksi tutkimuksen tuloksista on, että villisiat on otettava mukaan ASF-rokotteiden kehittämiseen eikä kehitystyötä tule keskittää pelkästään kesysikoihin. Tämä on tärkeätä, koska villisioilla on ollut keskeinen rooli ASF:n leviämisessä Euroopassa ja Aasiassa viime vuosikymmeninä.
Afrikkalainen sikarutto (ASF) on yksi tuhoisimmista sikoihin maailmanlaajuisesti vaikuttavista tartuntataudeista.
Vuonna 2026 raportoidut ASF-tapaukset villisioissa
Puola – 921
Liettua – 569
Italia – 477
Unkari – 380
Bulgaria – 277
Saksa – 260
Romania – 244
Latvia – 181
Lähde: Face
Euroopan metsästäjiä edustavan Face (The European Federation for Hunting and Conservation) on tehnyt videon ASF:stä. Videon lopussa on hätkähdyttäviä kuvia siitä, miltä ASF pahimmillaan näyttää tartunta-alueiden metsissä.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


